Minkä virheen teinkään, kun ensimmäisen kerran annoin puutarhasakset pienelle innokkaalle apulaiselle. En niitä suinkaan hänelle tyrkyttänyt, ennemminkin olen niitä piilotellut. Kuitenkin hellyin kauniilla äänelle esitettyyn toiveeseen: "Äiti pliis, anna edes pidän niitä kädessä, en leikkaa mitään." Ja mitä vielä! Samantien alkoi sakset viuhumaan urakalla. Nips naps ja äkkiä oli kasa vihreää kasvimassaa ja tomaatinraakileita lattialla. Ja käänsin selkäni ehkä muutamaksi kymmeneksi sekunniksi, kun metrin päässä kurkottelin ja katkoin kasvihuoneen katossa rehottavia tomaatinvarkaita.

Turvallisenpaa oli siirtyä kasteluautomaatista huolimatta kastelukannukasteluun. Ja ainiin, meillä on vihdoin ihanan meheviä tomaatteja valmiina naposteltaviksi. Keltaisia ja punaisia.

Usein jään kykkimään kasvihuoneelle heti aamusella, kun eskarilainen on ensin saateltu taksiin. Monesti jo hänen kanssa odotellaan viileässä aamussa kyytiä lämpöisessä kasvihuoneessa. Ei mennyt kauaakaan, kun saman oivalsi pikkusisko, joka on kärppänä mukana, kun kasvihuoneen ovi aukeaa.

Kurkuissa riittää joka päivä ihmettelemistä, vaikka niitä on jo monta viikkoa kannettu sisälle syötäviksi. Katosta roikkuvat "vauvakurkut" saavat pienen puutarhurin kiljumaan innosta joka kerta. "Äiti, kato tuolla, ja tuolla ja tuolla ja tuolla...!"

"En mä näitä leikannut, ne hyppäsi tuolta ihan itekseen." Ahaa, niinköhän siinä kävi? :)

Oikeasti on vaan ihana, kun pienikin jaksaa innostua kasvihuoneen elämästä ja on kiinnostunut asioista jo näin pienestä pitäen. Vaikka harjoittelu on kivaa, roikkuvat sakset minulla nyt kasvihuoneen katosta pienessä narunpätkässä.  Yhdessä etsitään, mikä tomaattiterttu alkaa seuraavaksi kypsyä ja tippuneita raakileita asetellaan hyllyille kypsymään. Ja tottakai syödään niin paljon kuin napa vetää...

Koska kaikki taimet ei mahtuneet kasvihuoneen sisään, laitoin yhden kurkun ja paprikan kasvamaan kesäkuun loppupuolella myös kasvihuoneen ulkopuolelle. Eipä ole ulkosalla häävisti kasvaneet, sillä kurkku on saanut mittaa vajaan metrin ja paprikantaimi on jäänyt 30 senttiseksi. Kasvihuoneen sisällä kurkku on ottanut mittaa monta metriä ja paprikakin on jo isoja raakileita täynnä oleva reilun metrin korkuinen pensas. Tosin onhan nyt ollut poikkeuksellisen erikoiset kelit koko kesäajan. 

Ildi-tomaatti puskee satoja raakileita. Kohta on keltaisia kirsikkatomaatteja paljon.

"Mene sinä vain äiti edeltä kastelemaan salaatteja." Ei onnistu, tätä suloista pikkutihulaista ei voi jättää hetkeksikään silmistään tai kasvihuoneen lattialta löytyy ämpärillinen tomaatinraakileita. Ulkokuori hämää. :)

Kaunista keskiviikkoa jokaiselle lukijalle!