Tänään vietettiin syksyistä sunnuntai-iltapäivää meidän kodinlähistöllä sijaitsevilla Vuorijärvillä. Tarkoituksen oli sienestää ja marjastaa, mutta heikko oli saalis. Yhtään marjaa ei tainnut kotiin asti kulkeutua. Kaikki ne vähäiset marjat mitä näkyi, meni suoraan lasten suuhun. Ei sen parempaa loppusijoituspaikkaa tosin marjoille voisi ollakkaan.
Viime käyntikerrasta Vuorijärven laavulla oli vierähtänyt aikaa jo kymmenisen vuotta. Ihan ei ollut reitti hallussa ja melkoista rämpimistä se oli. Tie laavulle oli yhdellä sanalla kuvattuna: haastava. Ihme kyllä että kukaan ei liukkailla kivillä telonut itseään, vaikka pojat muutamia ilmalentoja kiveltä kivelle hyppiessä ottivatkin. Saattoi olla myös osuutta polun etsimiselle siinä, että edelliset kerrat on käyty moottorikelkalla jäätä pitkin.
Syksyiset maisemat mitä kauneimmat. Sielu lepää istuessa rantakivillä ja katsellessa ruskan värittämää maisemaa. Mahtavat värit, tuulenvire, tuoksu ja tunnelma.
Koirat niin nautti retkeilystä ja osan matkasta traktorin perässä juosseelta Rambolta meinasi kunto loppua kesken ja jalatkin tärisivät rankasta patikoinnista. No onhan nuo jo vanhojakin ja ihan on harmaaksi muuttunut koko kuonon ympäristö.
Eväänä itse tehty mustaviinimarjamehu ja savunakit
Ystävykset. Milla lupasi tulla jo syysloman ensimmäisenä päivänä takaisin ja tuskin Riikankaan kohdalla reissu jäi viimeiseksi. Niin oli tytöillä koko ajan touhua ja tekemistä. Mustika & puolukka.
Jälkkärikeksejä oli kiire päästä syömään... Joko, joko, joko?
Muutamasata muukin oli ennen meitä jättänyt puumerkkinsä laavun seinään ja tuttuja nimiäkin löytyi paljon.
Puusta katsellen maisemat näyttivät kuulemma erilaiselta. Omakohtaista kokemusta tästä kuvaperspektiivistä en saanut.
Serkkupojat lähdössä takaisin traktorille päin... 2 eskarilaista, 2-luokkalainen ja ensi vuoden eskarilainen.
Takaisin tullessa maasto oli hankalaa, vaikka löydettiinkin polku jota pitkin pääsi tarpomaan. Niin mikä polku?
Tieosuudet taittuivat traktorin peräkärrystä maisemia katsellen. Ihana, syksyinen iltapäivä!
Reissun jälkeen syötiin porukalla ja vieraat pakkasivat auton ja lähtivät ajelemanaan kotia kohti. Mukava viikonloppu oli, kiitos siitä teille jokaiselle!
Pikainen siivous ja illalla saatiin vielä nauttia ystäväperheen vierailusta. On se ihanaa, kun lapsilla on leikkikaveria ja itselläkin juttuseuraa. Nyt saunasta tulleena istun sohvalla kirjoittamassa tätä postausta, lapset on nukkumassa ja aletaan katsomaan isännän kanssa elokuvaa. Nyt on vaan ihana olla juuri tässä hetkessä.
Hyvää yötä ja mukavaa alkavaa viikkoa!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.