Eipä tule 13 viljelyvuoden taipaleella toista ajankohtaa mieleen, jolloin oltaisiin puinnit aloitettu näin myöhään vasta lokakuulla. Myös kaksi muuta puimuria näkyi olevan vielä liikenteessä, mutta suurimmat vilja-alat on puitu jo useita viikkoja sitten. Mutta niin sitä saatiin eilen ensimmäinen viljakuorma siiloon. Yhtään vihreää jyvää ei ollut enää seassa, joten yöpakkaset ovat tehneet tehtävänsä ja jouduttaneet viimeisetkin jyvät kypsiksi. Kuivauskustannuksetkaan eivät näin ollen tule olemaan suuret, sillä omalla kylmäilmakuivurilla muutama päivä pöhistellään viljoista viimeisetkin ylimääräiset kosteudet pois. Tosin kylmäilmakuivurista syntyy hetkellisesti meluhaittaa ja ylimääräinen pihassa oleskelu ei kovasta hurinasta johtuen ole kovin mielekästä.

puimuri4.jpg

Montaa hehtaaria ei tänä kesänä puimista ole, sillä suurinosa viljoista paalattiin kesällä kokoviljasäilörehuna pyöröpaaliin  ja osa syötettiin suoraan tuoreenarehuna karjalle. Aina on hieman arvoituksellinen hetki jaksaako meidän puimurivanhus startata riihenlipan alta käyntiin. Mutta aina se on hommansa ainakin tähän saakka hoitanut. Monesti olen ajatellut, kuinka monta hehtoa puimuri on elämänsä aikana viljaa puinut. Luultavasti paljon. Joskus 70-80-luvulla nämä oli vielä kovia pelejä korvatessaan viikatteen, siinä välissä tosin ehti jo olla käsinsyötettävä, traktorin kiilahihnalla pyöritettävä puimuri, sellainen löytyy kokonaisuudessaan vieläkin meidän riihestä. Museotavaraahan se jo olisi. Sittemmin puimureihin on tullut hytit ja uusinpien ja suurien puimureiden leikkuupöydän leveys on hujahtanut Fahrin kahden metrin levyisestä pöydästä suurinpiin yli 7 metriä pitkiin syöttöpöytiin. Hintaa niillä saattaa olla useita satojatuhansia. Meillä kun puidaan 2-3 päivänä vuodessa, voi laskeskella kannattaako meidän sijoittaa yhtään parenpaan puimuriin. Ei kannata. Tuosta kun aika jättää, niin ostetaan muutamalla tonnilla samanlainen tilalle tai teetetään puinti urakoitsijalla joka pui meidän viljamäärään tehokkailla vehkeillä muutamassa tunnissa. Toinen vastaava Fahrin puimurinraato meillä on varaosana metsässä, josta isäntä tarpeen vaatiessa kipaisee uuden hihnan tai jonkun muun osan, aika kätevää sanoisin. Myös märkinä syksyinä näillä pikkupuimureilla on valttinsa verrattuna kymppitonnin painoisiin jättiläisiin. Saisihan tuossa toki se hytti olla mutta muilta osin ollaan tyytyväisiä..

Lapset on ihan innoissaan, kun puimuri laitetaan syksyisin käyntiin ja jokainen haluaisi tietysti olla kyydissä. Tämä vempele ei vain ole se turvallisin vaihtoehto kyyditsemiseen ja jokainen saa kokeilla vuorollaan kyydissä olemista puimurin ollessa paikallaan. Jos pellolla on hetken aikaa kyydissä, laitetaan lehmän kaulapanta ympärille turvavyöksi.

puimuri2.jpg

Hieman tarkastuksia ja rasvausta ennen liikkeelle lähtöä.

puimuri.jpg

Hyvät naurut saatiin eilen aamupäivällä, kun isäntä teki puimuriin viimehetken tarkastuksia ja rasvauksia. Neiti 2,7 vee kysyi minulta mitä isi tekee puimurin pyllyssä?!? Niinpä niin, en saanut naurultani ehkä ymmärrettävästi selitettyä asian oikeaa laitaa. Taisi mennä selitys kohlinten tarkastuksesta toisesta korvasta sisään ja samaa vauhtia toisesta pihalle, sillä sama juttu ihmetytti pikkuneitiä vielä iltapalallakin.

puimuri1.jpg

kaura.jpg

Jonkinverran vilja oli mennyt lakoon, pieniltä länteiltä paikoin lähes kokonaan. Hiljaisella ajolla laossa oleva vilja päätyi oikeaan osoitteeseen, eli puimurin leikkuupöydälle.

puimuri9.jpg

puimuri3.jpg

Puintikela nostaa ja syöttää viljan syöttöpöydälle ja puimurin sisällä on monivaiheinen puintikoneisto, joka irroittaa jyvän korsista ja nostaa sen puimurin yläosassa olevaan suppiloon viljaruuvilla. Peräosasta tulee pihalle viljan korsi, eli olki. Oljet joko murskataan tässä vaiheessa pieneksi silpuksi peltoon tai jätetään pitkiksi ja paalataan kuivikkeeksi talteen talven varalle. Heinäistä olkea meillä myös syötetään talvipakkasilla emoille mahojen toimivuuden varmistamiseksi. Aina puinnin jälkeen on meillä siis paalausurakka vielä edessä.

puimuri8.jpg

Puintikeli oli kohdillaan, aurinkokin paistoi pilvettömältä taivaalta.

puimuri6.jpgpuimuri7.jpg

Pelleiltä ja aikansa mukaiselta tekniikalta puimuri on ihan hyvä vielä neljänkymmenen työvuoden jälkeenkin vaikka hieman suorakylvökoneen ominaisuuksia puimurista toki löytyy.  Pääasia kuitenkin on, että kärry täyttyy ja vasikat saa mielekästä evästä. Joka vuosi ostetaan lisäksi lähistöllä sijaitsevalta viljatilalta kauraa ja ohraa.

Tänään puinti jatkuu toivottavasti yhtä hyvällä menestyksellä kuin eilen. Vanhojen koneiden kanssa kun saa kuitenkin elää aina hiukan varpaillaan. :)

Meidän eskarilaisella on tänään yökoulu ja koululla on myös vanhemmille jalkapallo-ottelu ja avoimet ovet. Sinne suuntaan pitäisi viideksi ehtiä ja sitä ennen tässä on monen moista puuhasteltavaa.

Touhukasta torstaita kaikille!