Mitään ei ole meistä kuulunut moneen päivään ja nyt onkin puhelin soinut tiuhaan tahtiin ollaanko muutkin sairastuttu. No ainakaan toistaiseksi ei, vaikka lapsilla jyllääkin melkoinen yskä. Illalla kaikki menevät kiltisti omiin sänkyihin mammimaan, mutta aamulla koko konkkaronkka löytyy yhdestä kasasta, päät samalla tyynyllä kerrossängyn alapetiltä. Johan se olisi kumma jos sillä läheisyydellä ei kröhä löytäisi tietään jokaisen nieluun. Kotosalla on riittänyt niin paljon tekemistä ettei tänne kirjoittaminen ole ehtinyt käydä edes mielessä. Koska ollaan vietetty aikaa sisätiloissa vanhimman lapsen kuumeilusta johtuen, täälä on nyt valmistauduttu vauveleiden tuloon oikein huolella. Lumipalloefektillä tämä projekti on kasvanut kasvamistaan ja laajentunut alkuperäistä suunnitelmaa paljon isommaksi.

Ensinhän oli tarkoitus vaan tehdä vauvojen vaatteille tilaa hilaamalla makkarin laatikostoihin kertyneet astiaröykkiöt muualle säilytykseen ja neidin vaatteet sitten siihen tilalle jotta hoitopöydän laatikko saatasiin tyhjäksi. Pienet vaatteet pois ja isompia tilalle. Poikien vaatekaapeille sama juttu. Ykkösluokkalainen on ottanut sellaisen pituuskasvupyrähdykden kesän mittaan, että lähes kaikki housut on ihan liian lyhkäisiä ja nyt on sitten pengottu yläkerran "varastosta" seuraavaa vaatekokoa ja kivoja vaatteita on myös tullut tilattua hänelle myös nettikaupoista. Siivousvimma levisi myös samalla hieman yläkertaan, jonka varasto on aivan järkyttävässä kunnossa eikä mitään meinaa sieltä löytyä. Laatikkoa, lootaa ja pussukkaa toisensa päällä, niin että voi vaan haaveilla jotain tiettyä löytävänsä. Se on kyllä saatava kuntoon mahdollisimman pikaisesti. Nyt kun saisin vielä kertaalleen varmennuksen vauvojen sukupuolista, heivaisin kaikki pienet ylimääräiset vaatteet äkkiä eteenpäin ja saisin sinne paljon kaivattua tilaa lisää.

Alakerran lastenhuone tuli myös myllättyä ja siivottua kokonaisuudessaan tavara tavaralta läpi -ja sitähän muuten piisaa. Lasten kummitäti oli apunani ja nauroinkin että näinkö todella haluat viettää viimeisiä lomapäiviäsi, mutta niinpä vaan saatiin projekti saatettua alakerran osalta loppuun. Niin miljoona kertaa piti juosta ylä -ja alakerran väliä, että jos kaikki kerrat olisin itse mennyt olisin varmaan laitoksella tällä hetkellä synnytyspuuhissa. Illalla olikin polvi ihan turvoksissa ja kipeänä päivän könyämisestä, mutta aikaan saatu homma oli kyllä täysin sen väärti. Monta kassillista lähti pikkuvikaisia leluja roskiin lasten nurinoista huolimatta, sillä mistäänhän he eivät olisi valmiita luopumaan. Illalla minulla olikin hyvät leikit lasten kanssa kun leikkikeittiön sapuskat, kattilat ja muut värkit oli nätisti aseteltuna paikoilleen. Ihan kondiittorimeininkiä kun kaksi lapsista näpytteli kassakoneita ja yksi toimi tarjoilijana.

Mentiin myös kaikki hankitut ja vintistä valikoidut vauvanvaatteet läpi ja niitähän oli kertynyt melkoiset kasat. Ei ihme että niitä on kertynyt, sillä postilaatikko pursuilee pikku vaatepaketteja useamman kerran viikossa ja r-kioski ja postin pakettipalvelut on tullut hyvinkin tiheiksi vierailupaikoiksi. Paljon on jo kaikkea ihanaa nyt haalittu ja vielä on yksi isompi lähetys tulossa vauvanvaatteita Silverjunglen alemyynnistä. Liian kätevää kun niitä pieniä kokojahan kaikki alemyynnit on aina pullollaan ja vieläkun löytyy juuri sen sävyistä vaatetusta joka omaan silmään iskee täydellisesti. Äitiyspakkausrahat alkaa olla tuhlattuna huolellisesti vauvantarvikkeisiin, mutta toki sitä paljon on ollut myös pakollista hankittavaa ja kaikki tuplana.

Tänään sain ihanan herätyksen: paljon haleja ja pusuja. Sain ihan nieleskellä kyyneleitä, kun mietin kuinka hyvin asiat on tässä ja nyt, rakkaimmat siinä ympärillä.  Hölmö herkkis minä mutta tämä raskaus saa kyllä tunteet pintaan vielä entistäkin herkemmin. Kaunis kukkakimppukin ilmestyi viikonloppuna keittiönpöydälle, siitä kiitos kuuluu naapuriin.

Sain myös kaksi lahjapakettia ihan sänkyyn asti toimitettuna ja paketointipalvelu hoiti myös lahjojen avaamisen tehokkaasti. Ekasta paketista paljastui keräilemäni Mariskooli, harmaassa sävyssä. Toinen lahja oli isosiskoltani, aivan ihana Lapuankankureiden Päkäpäät villapeitto. Sille löytyy takuulla käyttöä syksyn tullen ja se on aivan kertakaikkisen ihana! Oikeasti tässä mitään lahjoja kaivata, vaikka kyllähän ne mieltä lämmitti ja sävytkin upposi sisustukseen ihan kympillä. Ei ole kyse edes pyöreistä, vaan ihan pariton lukema jostain kolmen ja neljänkympin välimaastosta.

Aamupala oli valmiiksi tehtynä isännän ja lastemn toimesta. Kyllä ne tietää mistä tämä mamma tykkää.

Viikonloppuna sain jo ennakkoon lahjan lasten kummitädiltä: Ihanan kasan Marimekon servettejä lemppariväreissäni. Kiitos näistä Paula. :) Tänään pääsevätkin jo käyttöön suurella todennäköisyydellä.

Isännyydeltä sain vielä lahjakortin Marimekon liikkeeseen. Ei takuulla tarvitse miettiä löytyykö mitään mieluista astiakaapin täytettä sillä löytyy takuulla! Sinne olikin tullut taas vaikka mitä ihania uutuuksia. Varmasti jotain seuraavista sitten ilmestyy kaappiin kunhan ensin pääsen näitä ihan livenä tutkailemaan.

Vielä muutama kuva Päkäpäät huovasta. Huopa on siis kaksipuoleinen ja värit ovat toisinpäin toisella puolella. Se on kyllä niin lämpimän oloinen, että voin jo kuvitella kuinka talven tullen siihen on ihana kääriytyä katselemaan takassa räiskyyvää tulta. 5-vuotias poikanen rakastui myös ihan erityisen paljon kyseiseen peittoon, sillä hän om melkoinen lammas-fani. Kiitos tästä Satu ja muut. <3

Se sopii niin kivasti jo nykyisin esillä oleviin peitteisiin, vaikka taidan sen vielä taitella kaappiin hetkeksi säilöön odottelemaan syksyn viileämpiä kelejä.

Saapa nähdä, mitä päivä tuo vielä tullessaan. Mihinkään kauemmas ei voida lähteä käymään tai syömään, sillä yksi lapsista on vielä hieman toipilaana. Ja jos kuumetta tai lämpöilyä ei tänäänn ole havaittavissa, niin huomenna pääsevät koko lapsijoukko sitten taas kouluun, eskariin ja hoitoon muutamaksi tunniksi. Paraneminen on jo onneksi toki hyvässä vauhdissa, sillä laahustaminen on vaihtunut juoksemiseen ja nyt jaksaa taas pienempiä sisaruksia härnätä ihan erilaisella tarmolla. Nenän alunen on kyllä niistämisestä johtuen ihan vereslihalla ja kipeän näköinen. Tänään siis ihan kotosalla oman perheen kesken, mikä kuulostaa kyllä huippu hyvältä. Tiedossa ainakin pleikkarilla Angry birdsin pelailua, sillä lasten toiveena oli päästä pelaamaan kanssani ja varmaan muutenkin sillä pelistä on ollut jo useampien päivien tauko. Mä kun yleensä jätän konsolipelailut toisten riemuksi, mutta lupauduin myös tänään ottamaan ohjaimen käteeni.

Omaan kroppaan eilinen siivousmaratooni iski sen verran, että tänään ajattelin ottaa koko päivän rennosti. Isännyys saa järkeillä tämän päivän ruokatouhut ja ehkäpä grilliin sujahtaa jossain vaiheessa pihviä, mutta tästä ei kylläkään ole ollut sanallakaan puhetta. Saapa nähdä kuinka käy vai keksiikö jotain ihan muuta. Myös paljun ympärillä touhuavat pihalla, joten ilmeisesti pitkästä aikaa myös sinne lillumaan illemmalla. Sopii!

Tulipas huomaamatta paljon tekstiä.  Sateisia päiviä edelleen luvassa, mutta siitä huolimatta toivottelen kaikille rentouttavaa sunnuntaita ja toivottavasti saadaan nauttia myös auringonsäteiden pilkahduksista!