Niin sitä kuulkaa jatketaan täälä oloa ja eloa vielä yhdessä paketissa. "Rouva on niin hyvävointisen näköinen ja oloinen ja vauvoilla käyrät ja virtaukset sun muut kunnossa, joten jatketaan vielä samaan malliin." -Oli lääkärin tuomio eilisen kontrollikäynnin päätteksi. Voi plääh. Ensi viikolla olevaan kontrolliin menen varmaan konttaamalla ovesta sisään, tukka takussa vaikeroiden ja kysyn onko vielä samaa mieltä asiasta. :)

kukkapuskat.jpg

No siis hyvähän se on, että kaikki napavirtaukset sun muut oli kunnossa, vauvat kasvaa kovasti. Toinen muistaakseni 2560g ja toinen 2800g, eli keskosuuden raja ylitetty jos arviot pitävät paikkansa. Kolmatta vauvaa ei tällä kertaa näkynyt, joten oletuksena kahden voimin mennään eteenpäin. Hassua kuitenkin miten kaikki on lääkäristä kiinni, sillä alussa oli puhetta, että kun 36 viikkoa täyttyy niin alkaa tapahtumaan. Toki itsekin haluan, että vauvat pääsisivät sitten vierihoitoon ja sen eteen olen tässä valmis kärvistelemään vielä muutaman viikon. Sielä käy varmaan moni yksösen ja varsinkin kaksosten odottaja ruikuttamassa käynnistystä tai sektiota ennen aikojaan, joten osaavat topakkana olla, jotta vauvat olisivat mahdollisimman kypsiä siirtymään kohduista maailmaan. Sektioaika on sovittu alustavasti, jos sitä ennen eivät itse ymmärrä kaivaa tietä pihalle, mutta lääkärin mukaan sinne asti tuskin päästään. Sovittiin myös ettei käynnistystä tehdä, jos itse eivät ala syntymään ja oli tästä onneksi kanssani samoilla linjoilla, mikä oli hyvä juttu. Edellisessä raskaudessa lähes kahden viikon käynnistys Sytotecillä ei ole kovin ruusuinen muisto ja siihen en ole toista kertaa valmis lähtemään.

Lisäjännitystä tilanteeseen tuo hieman A-vauvan asento, jolla edelleen on polvi/perätila. Joten jos vedet menee kotona on lanssikyyti tilattava välittömästi. Synnytystapa selviää h-hetken koittaessa ultrauksen perusteella, jos jalat on tulossa edellä niin kiireelliseen sektioon mennään. Jos tarjoutuva osa on takapuoli, synnytetään alakautta. Saas nähdä kuinka käy.

Jos nyt se A vauva voisi kiltisti nostaa persauksensa ylös mun lantiosta ja antaa vieressä olevan B-vauvan tunkea päänsä jo sopivasti venytettyyn koloon, niin kaikki tulis olemaan niin paljon helpompaa. Mutta meneekös se niin? Tuskin. Kyllä mä ajattelen että loppuun asti saadaan jännityksessä siltäkin osin elää. Summa summarum ei tullut reissulta kotiin viemisiksi vielä vauvoja, mutta kukkapuska lähti matkaan ilahduttamaan tulevia päiviä. Saas nähdä rupsahtaako krysantteemeistä ja liljoista kasattu kimppu ensin vai ehdinkö minä jakaantuo kolmeen osaan.

No elämä jatkuu sitten vielä samaa rataa, kuin tähänkin asti. Viikonloppuna käytiin ekaa kertaa hallilla luistelemassa, tai no minä istuin tasan tarkkaan aitiossa katselemassa muiden menoa. Meidän ekaluokkalaisella on jo pitkään ollut kova palo päästä viilettämään halliin. Myös neiti oli inokkaana menossa mukana, isäntää unohtamatta.

luistelu1.jpgluistelu.jpgluistelu3.jpgluistelu2.jpg

Keskimmäinen lapsista, joka niin innokas ei samaan puuhaan olekkaan, sai jäädä kummitädin kanssa viettämään laatuaikaa kotiin ja sunnuntai olikin hänen eka kuumeeton päivä, joten mukaan ei olisi voinut tullakkaan. Maanantaina kaikki kuitenkin terveenä ja iloisina omina itsenään juoksivat peräkanaa taksikyytiin.

suppikset.jpg

Sieniä on kuivattu ja viinihapolla säilötyt puolukkatuoremehutkin valmistuivat. En voi kyllä olla suosittelematta muillekin Evermattia, jos kasvikuivurin hankinta on ajankohtaista. Pari lisäritilää ja se imee ämpärillisen satoa kuivamaan. Se on myös ainut markkinoilla tällähetkellä oleva kuivuri, jossa on lämmönsäätö ja ajastus. Puolukka survosta sujahti kellariin kymmenen litran ämpärillinen odottamaan tulevaa käyttöä. Eipä ole koskaan ennen tullut 70 litraa säilöttyä pelkästään puolukkaa yhden syksyn aikana. Vieläkin sitä anoppi ja lapset kantavat innokkaina metsästä mukanaan niin paljon kuin käyttöä löytyy, mutta en enää tiedä mitä siitä tekisin. Pakastimiin en voi laittaa yhtään, sillä sinne on alettava tehdä hyvissä ajoin tilaa loppuvuoden lihasatseja ajatellen. Aika kirpakkaa tavaraa tuli puolukkatuoremehusta ilman sokeria, mutta wishyn kanssa sekoitettuna ihan mahtava yhdistelmä, oikeastaan uusi lempparini. Lapsille sokeria kylläkin mukaan hieman laitettava tai lasit ei tyhjene laisinkaan. Ja se väri! Pakko laittaa teille kuva nähtäväksi. Heti tuli mieleen, mitä kivaa siitä voisi keksiä syksyn Halloween pippaloihin...

puolukkatuoremehu.jpg

Ja ilman sokeria kolmen viinihappopussin seoksesta syntyi aika monta pullollista mehua, sokerin kanssa oli tullut useampi pullollinen lisää. Nyt vaan nimilaput kaulaan ja kellariin odottelemaan käyttöä. Yksi pullo tuli jo alkumaistiaisiksi juotua ja ehkä tätä voisi tehdä toisenkin satsin, kun kuulemani mukaan metsä on vielä pullollaan puolukoita ja niitä kuin itsestään ilmestyy terassille ämpärikaupalla. :)

puolukkatuoremehu1.jpg

Eilen käytiin isännyyden kanssa tekemässä vielä viimeisiä pieniä vauvahankintoja ja ihan kahdestaan Amarillossa syömässä. Harvinaista herkkua meille se kahdestaan ravintolaan pääseminen, vaikka näillä ultrareissuilla sitä on ahkerasti harrastettukin. Saapa nähdä tuleeko yksi samanlainen mahdollisuus vielä ensi viikon kontrollikäynnin yhteydessä, vai ehditäänkö ylipäätään sellaiseen ollenkaan. Sen jälkeen seuraavaan keraan kuluu taas vuosia. Onhan se joskus kiva itsellekin istahtaa valmiiseen pöytään ilman tikun ristiin laittamista. Mutta onneksi kotonakin saa tehtyä pienellä vaivannäöllä vähintään yhtä hyvät hampparit, joten se ei sitten niin kovasti harmita. Mutta nyt näistä kahdenkeskisistä laatuajan ripauksista on vielä nautittava täysin siemauksin.

ruokaa%20amarillo.jpgruokaa.jpg

Pyörähdin myös yhdessä lemppari sisustusliikkeessä, eli Pentikillä. Se ja Marimekko vievät kyllä 100-0 voiton muista ketjuun kuuluvista sisustusliikkeistä. Tällä kertaa en mitään ostanut, sillä säilytystilat alkaa olla jo loppumassa, eikä juuri nyt ole pakottavaa tarvetta hankkia mitään lisää. Mutta niin hyvälle mielelle sielä tulee ja silmäilin ympärilleni muille suunnittelemiani sisustusprojekteja silmällä pitäen, että tuola voisi käydä pyörähtämässä vielä uudelleenkin.

Hehkuvan oranssi pöytä ovensuun läheisyydessä sai kiinnittämään huomioni ja oli niin vastustamaton, että ohikävely ei ollut mitenkään päin mahdollista. Kyseinen Pentikin liike sijaitsi Jyväskylän Foorumin alakerrassa. Nämä on juuri sellaiset värit, joilla tykkäisin sisustaa meidän pihaan kesällä rakentuneen huvimajan syyssisustuksen. Tulee varmasti olemaan ensi syksyn projekti se, sillä nyt ei ole aikaa ennen vauvojen syntymää. Kovasti on vieläkin hommaa tehtävissä ennen jakaantumista. Ja jos sisustusostoksille lähtisin, olisi neiti 3 vee:n pakko päästä mukaan.

pentik2.jpg

Mustavalkoinen toimii aina.

pentik3.jpgpentik4.jpg

Pentikiltä löytyy kyllä luksusta arkeen ja juhlaan. Ja ihania lahjaideoita sisustusjutuista pitäville ystäville ja sukulaisille.

pentik.jpg

Niin kauniit sävyt näissäkin.

pentik1.jpg

Mahtavaa inspiraatiota oman kodin sisustusta ajatellen kannattaa Pentikiltä käydä kaikkien ammentamassa. Ja pienetkin panostukset sisustukseen tuskin koskaan harmittaa jälkeen päin. Tuolta meinaan löytyy takuulla jokaiselle jotain mielenkiintoista ja henkilökuntakin oli ystävällistä ja palveluhenkistä.

No myönnettäköön, että Pentikin Nostalgia purkin kanssa suunnittelin suuntaavani kassalle, mutta en alkanut sitä kantamaan, kun monta muuta paikkaa oli vielä käytävä. Sellainen löytyy jo kotoa yksittäin ja kaveri sille olisi ollut tervetullut yhden rikkoontuneen tilalle. Seuraavalla kertaa sitten. Nostalgia on ehdoton lempparisäilytysastia jouluisille itse tehdyille karkeille ja kyllä sitä toki muulloinkin tulee käytettyä.

                                       pentik%20nostalgia.jpg

Näissä merkeissä jatketaan syyskuista viikkoa eteenpäin. Tässä täytyy alkaa kerätä viimeisiä faktoja torstaista lasten tulevaisuutta koskevaa koulukokousta ajatellen. Meillä on kyllä hyvä porukka ajamassa hyvää asiaa eteenpäin.