sunnuntai, 16. heinäkuu 2017

Viikko taas vierähtänyt

Kyllä onkin kiva lopettaa näin mukava viikko tähän postaukseen. Monen moista ollaan menneellä viikolla puuhasteltu ja koko viikon ajan nähty paljon ystäviä. Sydäntä lähellä olevat ystävät ovat kyllä elämän sokeri ja suola. Saatiin nauttia loppuviikko harvinaisemman ystäväperheen ihanasta seurasta. Nyt taas jaksaa.

Kelitkin ovat olleet paremmat, mitä säätiedotteet ovat ennustaneet. Ollaan käyty potkimassa jalkkista, paljuiltu, saunottu pitkälle yön pikkutunneille ja herkuteltu. Eikä sovi unohtaa luonnonläheistä retkeä mörkömaahan.

hein%C3%A4%20m%C3%B6rk%C3%B6maa.jpg

Kaverukset.

20170707hein%C3%A4%20015.jpg

Ronsku ja Rompsu. Tällä kaksikolla saattoi olla pientä ihastusta ilmassa.

20170707hein%C3%A4%20028.jpg

Ja niinpä tosiaan meidän perheen pienimmätkin olivat ensimmäistä kertaa retkellä. Siinä oli isännällä puseronselkä märkänä, kun työnsi muutenkin painavat kaksostenvaunut korkealla sijaitsevalle näköalapaikalle.

20170707hein%C3%A4%20012.jpg

Itse kuvailin matkalla puhdasta ja vehreää luontoa. Vadelmia tuonne Kirkkovuoren luontomatkailualueelle on tulossa runsaasti, joten siitä päätellen vadelmavuosi tulisi olemaan hyvä muuallakin.

20170707hein%C3%A4%20007.jpg20170707hein%C3%A4%20006.jpg20170707hein%C3%A4%20078.jpg

Retkeilyyn kuuluu toki eväät, joten tuli tirisemään. Odotellessa hiillosta naposteltiin sipsejä ja mansikoita.

hein%C3%A4%20m%C3%B6rk%C3%B6maa1.jpg

Hyttysiä meinasi olla aluksi, mutta ne ymmärsivät jonnekin hävitä. Tottakai meillä jäi vaunujen hyttysverkot kotiin ja sadesuoja oli mukana aurinkoisella pilvipoudalla.

20170707hein%C3%A4%20035.jpg20170707hein%C3%A4%20037.jpg

Oltiin juuri ennen retkelle lähtöä oltu pelaamassa jalkkista, jonka ajan vauvat ottivat autossa torkkua. Täälä luonnon keskellä ei sitten väsyttänytkään ja hyvä niin. Pienimmät retkeläiset olivat kovin innoissaan kaikesta ympärillään näkemästään.

20170707hein%C3%A4%20045.jpg20170707hein%C3%A4%20046.jpg20170707hein%C3%A4%20053.jpg

Tunnistakkeko Huldan ja Hildan erilleen? Ja joko olette oppinut näkemään tyttöjen erinäköisyyden? Lähes joka kauppareissulla joku tulee sanomaan, että "siinä teillä on identtiset tytöt, aivan saman näköiset..." Ja omaan silmään ne on täysin eri puusta veistetyt.

20170707hein%C3%A4%20051.jpg20170707hein%C3%A4%20054.jpg

Käret käy niin ettei meinaa kuvaan mahtua.

20170707hein%C3%A4%20056.jpg

Yksi vuoristoapinakin oli liikkeellä. Jos olis ollut köyttä mukana olisin ottanut kiinni ja vienyt sen kotiini kasvamaan. :)

20170707hein%C3%A4%20061.jpg

Rakkaita joka sorkka!

20170707hein%C3%A4%20071.jpg20170707hein%C3%A4%20077.jpg

Retki oli kaikin puolin onnistunut, sillä jokaiselle löytyi seuraa, ilma oli retkeilyyn sopiva ja tulitikutkin tulivat mukaan matkaan. Isommat lapset kävivät tornissa useanpaan kertaan, vauvoja ei viety vielä ollenkaan.

hein%C3%A4%20m%C3%B6rk%C3%B6maa3.jpg

Näin totinen ja iloinen retkeilijä. Vaikka useanpi tuntikin laavulla vierähti, ei kumpikaan malttanut nukkua silmällistäkään.

hein%C3%A4%20m%C3%B6rk%C3%B6maa2.jpg

Kaupoissa on ollut tarjolla kotimaisia pensasmustikoita, vadelmia ja mansikoita. Vauvat on ihan hulluina varsinkin vadelmiin. Kaupan mansikoita ei ole kovin paljon homeenestoaineiden ja muiden tautitorjunta-aineiden vuoksi tullut pienimmille syötettyä, vaikka ei ne samat aine jäämät toki toisillekkaan hyvää tee. Luomumansikoita kun jostain saisi, niin olis kova juttu. Meillä on pikkuruinen mansikkamaa, jossa kovasti on nyt kukkia, joten sieltä sitten viikon päästä luomumansikkaa suoraan suuhun. Pakastimeen asti niitä ei tule riittämään jos ja kun vanhat merkit paikkansa pitävät.

BeFunky%20Collage.jpg

Ja kyllähän ne muillekin maistuu ihan sellaisenaan tai vaikka kakun päällä.

hein%C3%A4.jpg

20170708hein%C3%A4%20009.jpg

Anna, anna herkkua tuolta pussista!20170708hein%C3%A4%20010.jpg

Kun vierailla tulia iaka kääntää auton nokka kohti pääkaupunkiseutua, me pakattiin rantakassi valmiiksi ja odotettiin isi-ihmisen lopettelevan virtsan ajon. Kun navetan takana olevat altaat olivat tyhjät, päästiin lähtemään lasten toivomuksesta rannalle. Kuvittelin sielä olevan ihmisiä, mutta ei ristinsielua missään.

20170708hein%C3%A4%20033.jpg

Keskimmäinen nautti auringosta täysin siemauksin ja isoveli piti seuraa pienimmille.

20170708hein%C3%A4%20017.jpg20170708hein%C3%A4%20020.jpg

000isohiekka1.jpg000isohiekka.jpg

Meidän perheen rinsrenssat. <3 Pienimmillä voi vierähtää muutama vuosi, jotta saadaan kasvatettua samanlaiset karvat kuin isosiskolla.

20170708hein%C3%A4%20021.jpg20170708hein%C3%A4%20045.jpg20170708hein%C3%A4%20044.jpg

Isännyys kävi uimassa meille muutaman lumpeenkukan kaislikosta. Oikeasti se joutui sinne hieman pakon sanelemana, sillä lasten pallo karkasi sinne ja lähti tuuleen mukana menemään pitkin rantapusikkoa. Ihanat tuliaiset saatiin kuitenkin ja pikkuneidin toimesta ne koristavat nyt terassin pöytää.

20170708hein%C3%A4%20047.jpg20170708hein%C3%A4%20049.jpg

Täksi päiväksi säätiedotus lupasi poutaa, joten isännyys lähti niittopuuhiin ja paalaamaan. Nyt vuorostaan tehdään emoille sapuskaa. Lehmät päästettiin uudelle laitumelle ja taas vetävät hernettä pötsiin niin että rapina käy. 

BeFunky%20Collage.jpg20170709hein%C3%A4%20011.jpg20170709hein%C3%A4%20013.jpg20170709hein%C3%A4%20015.jpg

Illaksi odotettiin lasten serkkuja kylään, mikä tuli ihan yllärinä lapsille. Ihan meinasivat haljeta onnesta. Isännyyden hikoillessa peltohommissa lähdin viettämään lasten kanssa aikaa rannalle.  En ole ollut mikään rantaihminen ollenkaan, mutta nyt lasten kanssa on ollut ihan huippu kivoja rantareissuja, eikä siihen tullut muutosta tälläkään kertaa. Paljon tuttuja ja uusiakin tuttavuuksia. Huippua. Muutaman rantakuvan laitan teillekin nähtäväksi. Melkoisia linssiluteita nuo meidän perheen pikkuprinsessat.

20170709hein%C3%A4%20024.jpg20170709hein%C3%A4%20053.jpg20170709hein%C3%A4%20054.jpg20170709hein%C3%A4%20049.jpg20170709hein%C3%A4%20051.jpg20170709hein%C3%A4%20039.jpg

Hilda

20170709hein%C3%A4%20042.jpg

Hulda

20170709hein%C3%A4%20031.jpg20170709hein%C3%A4%20037.jpg

Kavereiden kanssa saadaan parhaat leikit aikaan.

20170709hein%C3%A4%20033.jpg20170709hein%C3%A4%20032.jpg20170709hein%C3%A4%20058.jpg

Hulda koittaa laittaa ämyriin lisää ääntä.

20170709hein%C3%A4%20059.jpg

Saapa nähdä, mitä kaikkea huomenna alkava viikko tuo tullessaan. Ainakin elätellään toiveita rantakeleistä. Monta merkintää on kalenterissa ja minä kun en tykkää aikataulutetusta elämästä sitten yhtään. :)

Mutta näillä eväillä toivottelen mukavaa alkavaa viikkoa!

torstai, 13. heinäkuu 2017

Pihasauna

Vihdoin ja viimein viimeinenkin naulakko ja porrasaskelma saatiin valmiiksi ja oli aika napsia liuta kuvia kesäkuussa saapuneesta pihasaunasta. Yhdeltäkään yritykseltä ei löytynyt tarpeeksi tilavaa valmissaunaa, joten keväällä oli aika ottaa kynä käteen ja ryhtyä suunnittelupuuhiin. Sauna on siis minun suunnittelema ja piirtämä ja Perinnesaunojen Pelkkikankaan Jyrkin toteuttama. Valkoisilla nurkkalaudoilla ja smyygeillä sitä sai hyvin muokattua muihin pihan rakennuksiin yhteensopivaksi. Hieman itseänikin jännitti, mitä tuli tilattua, mutta olen lopputulokseen kyllä ehdottomasti tyytyväinen. Homma toimi loistavasti ja saatiin juuri sitä, mitä oli toivottu. Asiakasystävällisen ja joustavan Jyrkin kanssa oli mukava tehdä saunakaupat ja suosittelen muillekin pihasaunoista haaveileville ehdottomasti tutustumista kyseiseen yritykseen. Perinnesaunoilta löytyy nettisivut ja heidät löytää myös facebookista.

20170614kes%C3%A4%20070.jpg20170614kes%C3%A4%20054.jpg

Saunan ulkopinta on vanhaa hirttä, jonka raot on tilkitty jäkälällä. Vanhat naulat ja jäljet tuovat seinään luonnetta, eikä yksikään hirsi ole saman näköinen.

20170702hein%C3%A4%20057.jpgperinnesauna.jpg

Paljunpäätyiseen seinään ripustettiin elämää nähneet, ruostettakin keränneet Pentikin vanhat pallolyhdyt. Näin kesällä niistä ei iloa kummoisemmin ole, mutta talvella nämä pääsevät ahkeraan käyttöön.

perinnesauna%20pentiklyhty.jpg

Samalle seinustalle isäntä kaiveli autotallin perukoilta saunan luonteeseen täydellisesti sopivan ripustimen. JBL:n langaton matkakaiutin takaa hyvät soundit niin paljuun kuin saunojillekin. Ensin suunniteltiin hieman erilaisia musiikkivehkeitä saunaan, mutta tämä musta parin kilon painoinen mötikkä on ollut muissakin hommissa loistokaveri. Se kestää vesiroiskeita ja akkukin kestää ilman latausta reippaat 10 tuntia.

pihasaunan%20Jbl.jpgpihasauna1.jpg

Sauna yhdistettiin terassilla paljuun ja huvimajaan.

20170614kes%C3%A4%20069.jpg

Paljun puoleisella seinustalla on avattava ikkuna, josta voi hyvin vahtia pakjussa lilluvia lapsia.

20170614kes%C3%A4%20073.jpg20170614kes%C3%A4%20068.jpg

Sauna on sisältä väritykseltään mustaa ja tummanharmaata. Sisustuksessa on käytetty pieniä ripauksia puun pehmeää väriä. Tummasta värityksestä huolimatta sauna ei ole pienen oloinen, sillä tilaa siinä on reippaat 9 m2.

20170614kes%C3%A4%20050.jpg

Lauteet on kolmella seinällä U-mallisena, jolloin ylälaudetta on mukavat 7 metriä. Sielä loikoillaan jonossa ja hyvin mahtuu. Saunan reilun kokoiselle keskilauteelle sopii hyvin vauvoille puhallettava uima-allas. Sinne tosin eksyvät muutkin lapset polskimaan, jos palju ei ole lämpöisenä.

20170614kes%C3%A4%20043.jpg20170614kes%C3%A4%20045.jpg

Kiukaaksi valittiin Kastorin Karhu 37 -ja ollaan oltu sen lempeisiin ja kosteisiin löyllyihin enemmän kuin tyytyväisiä. Vaikka mittarissa on 100 astetta, ei siitäkään huolimatta löylyt ole polttavat.Sen suuri, 90 kg:n kivitilavuus takaa ihan uudenlaisen löylykokemuksen ja potku kiukaassa riittää hyvin isoon saunaan. Yhdellä pesällisellä, puolessa tunnissa sauna lämpiää jo sopivasti.

Mielenkiinnosta valitsin kiukaan takaisen seinän piilupaneelista. Ilman valaistusta sen eroa muihin seiniin tuskin huomaa, mutta hämärällä valaistuksen ollessa päällä siihen tulee kivat kuviot.

20170614kes%C3%A4%20052.jpg

 

Muutaman vuoden takainen kirppisostokseni kivinen pöllölauma sai muuttaa saunan ikkunalle asumaan. Kovaa sakkia ovat saunomaan ilmeenkään värähtämättä kovemmissakin löylyissä.

20170614kes%C3%A4%20015.jpg

Sisustuksellisesti itselleni rakkain ja tärkein tunnelman luoja on Lapuan kankureiden laadukkaat saunatekstiilit. Paanu -nimiset saunatekstiilit ovat Marja Rautiaisen käsialaa ja ovat puuvilla -pellavasekoitetta.

20170614kes%C3%A4%20028.jpg

Saunasta löytyy neljä 150 senttiä pitkää laudeliinaa ja muutama saunatyyny loikoiluun. Eikä sovi unohtaa musta- pellavan sävyistä Onni pesukinnasta. Lapuan Kankureiden laadukkaisiin saunatekstiileihin pääset tutustumaan alla olevasta linkistä. https://www.lapuankankurit.fi/fi/kylpy-sauna/laudeliinat-saunatyynyt

pihasauna%20Lapuankankurit.jpg

Löylyvalmiin saunan mukana tuli puinen löylymittari, mutta se vaihtui vuolukiviseen pisaraan.

20170614kes%C3%A4%20018.jpg

Rento -sarjan pesimet löysivät ennakkoon hyväksi todettuina paikkansa pihasaunastakin.

20170614kes%C3%A4%20012.jpg

Pukuhuone saunan vastaisesti on värimaailmaltaan hohtavan valkoinen. Molempiin on oma sisäänkäynti, sillä ei haluttu valumavesien jäävän lätäköksi pukuhuoneen lattialle. Päätös kahdesta erillisestä sisäänkäynnistä on osoittautunut varsin toimivaksi.

Koska saunan -ja pukuhuoneen ovenkahvat ovat vanhan tyyliset, oli yhtenäisen linjan aikaansaamiseksi pyyhe -ja vaatesäilytyksen ripustimet samaa saunan tyyliin sopivaa linjaa; mustaa valurautametallia. Jo aikaa nähneestät, kaverin varastosta löytyneestä vanhasta leveästä laudasta saatiin hyvä hyllykkö, johon vaatekoukut kiinnitettiin.

20170702hein%C3%A4%20009.jpg20170702hein%C3%A4%20051.jpg20170702hein%C3%A4%20046.jpg

Hyllyltä paikkansa löysivät Iittalan harmaat Kastehelmituikut ja Finnmarin led-lyhdyt.

20170702hein%C3%A4%20048.jpg

Unohtamatta Lapuan kankureiden tekstiilejä.

20170702hein%C3%A4%20054.jpg20170702hein%C3%A4%20053.jpg

Laudeliinojen kuivatukseen ripustettiin pukuhuoneen kattoon myös vanha heinäseiväs.

20170706hein%C3%A4%20003.jpg20170706hein%C3%A4%20004.jpg20170706hein%C3%A4%20005.jpg

Kahdesta hyllykorkeudesta löytyy lapsille ja aikuisille omat korkeudet.

20170702hein%C3%A4%20050.jpg

Lattia sai peitokseen räsymaton.

pihasauna.jpg

Pukuhuoneen seinälle ripustettuun liitutauluun on kiva heittää vaihtelevat terveiset saunojille.

20170706hein%C3%A4%20001.jpg

Cocacolat, maku wishyt ja uudet lempparit Canesit häviävät aina jääkaapista ensimmäisenä.

20170706hein%C3%A4%20002.jpg

Niinkuin aiemmin kuvista on vilahdellut, saunan edustalle on kyhätty pieni yrttitarha. Siitä on lyhyt matka käydä kokkausinnostuksen syttyessä hakemassa tuoreita yrtteja ruoanlaittoon. Pikkuiset yrttiportaat on viinevuotinen kirppislöytö.

kes%C3%A44%2C03%20pihasauna.jpg

Yrttejä, yrttejä! Niistähän tässä on tullut hehkutettua jo useanpaan otteeseen ja yrttiasetelmasta tuli omasta mielestä oikein kiva. Tilan vanha maitohinkki ja muutaman vuoden takainen kastelukannulöytö löysivät paikkansa vanhojen perunalaatikoiden kupeesta.

kes%C3%A44%2C04pihasauna.jpg

Yrttivalikoima saunan terassilla on seuraavanlainen: sitruunamelissaa, basilikaa erimuodoissa niin tavallisena, tummana, riippuvana kuin pallonakin. Minttua (banaani,- mansikka, -marokko, -inkivääri -ja piparminttu), timjamia, persiljaa, ruohosipulia, viinisuolaheinää ja oliiviyrtti, laventelia unohtamatta.

kes%C3%A44%2C14pihasauna.jpgkes%C3%A44%2C09%20pihasauna.jpgkes%C3%A44%2C11pihasauna.jpgkes%C3%A44%2C15%20pihasauna.jpgkes%C3%A44%2C13pihasauna.jpgkes%C3%A44%2C12pihasauna.jpgkes%C3%A44%2C10%20pihasauna.jpg

Yllä olevan kuvan ottamisesta muutama päivä eteenpäin samainen yrttivati näytti jo huomattavasti tuuheammalta. Ilta-aurinkoinen saunanedusta on selvästi mieluinen paikka minikokoiselle yrttipuutarhalle. Nämä mahtavat taimet Kärjen puutarhalta.

20170706hein%C3%A4%20006.jpg

kes%C3%A44%2C08%20pihasauna.jpgkes%C3%A44%2C07pihasauna.jpgkes%C3%A44%2C06%20pihasauna.jpgkes%C3%A44%2C05pihasauna.jpg

Minishettis Goldi on löytänyt mieluisan paikan saunan terassilta. Muutaman käskyn sille on kyllä saanut antaa, että yrtit ovat saaneet jäädä rauhaan. Tarkasti seuraa korvat hörössä saunan ja paljun lämmitystouhuja.

20170705hein%C3%A4%20033.jpg

Niinkuin Hilda jo aiemmin kesällä, oli nyt Huldan vuoro kokeilla, miltä Goldin selässä istuminen tuntuu. Kovin oli vakava ilme.

20170705hein%C3%A4%20038.jpg

Itse isäntä ei ole ollut koskaan mikään hevosia rakastava ihminen, mutta on selvästi tullut toisiin ajatuksiin kesäasukkaan seurassa. Heistäkin on tullut ajan saatossa hyvät kaverit.

20170705hein%C3%A4%20034.jpg

Pikku neiti 4-vee se vasta Goldista tykkääkin. Saunan lämmitessä on hyvä aika kiertää hakemassa rapsutukset kaikilta vuorollaan. Kaupasta tullessa tuodaan sille lähes aina tuliaisiksi leipäpala tai porkkana ja äkkiä se ilmestyykin paikalle auton saapuessa pihaan. Fiksu kaveri. Viime päivinä se on oppinut menemään omaan aitaukseensa illalla vapaana kipittäen. Ehkä yöpalaksi viedyllä kuivaheinäsiivulla on toki ollut osansa asiaan.

20170705hein%C3%A4%20035.jpg

Johan tässä tuli pitkästi höpinää ja monen monta kuvaa. Saunottu ollaan monta kertaa viikossa. Välillä ollaan käyty paikallisella uimarannalla uimassa ja tultu sitten lähtiessä lämmitteeyyn saunaan jatkamaan löylyttelyä. Eipä tule ikävä sisällä olevaa sähkölämmitteistä saunaa, joka rempataan syksyllä kodinhoitohuoneeksi. Kesäkeittiö /grillikota meiltä vielä puuttuu, mutta suunnitelmissa sellainenkin. Aika näyttää tuleeko sellainen toteutumaan, mutta jos tulee, niin perinnesaunojen hirsirakennus on heti haaveiden kärkipäässä.

 Aurinkoista loppuviikkoa jokaiseen kotiin. <3

keskiviikko, 12. heinäkuu 2017

Sadonkorjuuta

Sitä se on meidän kesä alusta loppuun, sadonkorjuuta. Tuhannen paalin tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta onhan noita pyöröpalleroita alkanut mukavasti kertyä. Pikkupaalit on plussaa siihen päälle. Sadepilvet liippasi turhankin läheltä aiheuttaen ylimääräisiä sydämen tykytyksiä, mutta pienen onnenkantamoisen saattelemana saatiin kuivana talteen edellisen poutajakson heinät.

hein%C3%A401.jpg

Lasten mielestä pikkupaalien teko on mukavaa puuhaa. Varsinki paalauksen katselu, kun paaleja tipahtelee tuon tuosta paalaimen perästä pellolle.

hein%C3%A421.jpg

20170704hein%C3%A4%20108.jpg

Lapsityövoimakin otetaan välillä käyttöön. Lapset ei paaleja jaksa heitellä, mutta ensimmäisten paalikerrosten järjestely onnistuu hyvin ja sen jälkeen kirmailevat pellolla tai keikkuvat paalikasan päälä kuin viimeistä päivää. Kylmälaukussa pellolle kuskatut juomat virkistävät kummasti niin pieniä kuin isompiakin heinätyöläisiä.

Huvittavaa on, että välillä lapset kysyvät onko pakko lähteä mukaan? Välillä on ja välillä ei. Vaikka ei olisikaan, niin lähes aina haluavat kuitenkin mukaan. Ja jos kaveritkin pääsee, niin sittenhän sitä vasta hauskaa onkin. Olen kyllä sitä mieltä, että lasten on ihan pienestä jo hyvä oppia jotain tekemäänkin, vaikka tuskin heistä yksikään tulee tällä alalla hommiansa tekemään.

hein%C3%A42.jpg

Kasalla alkaa olla jo sen verran korkeutta, että lapset saavat laskeutua alas. Pitkään paalikärryyn menee kevyesti useampi sata paalia. Heinä oli ekavuotista nurmea, puhdasta timoteitä ja menee pääasiassa vasikoille ja hevosille.

20170705hein%C3%A4%20005.jpg

hein%C3%A43.jpg

Meillä on vanhoja heinälatoja useamman pellon nurkassa ja nyt ne saivat täytettä. Yksi lato tuli täyteen ja toiseenkin vielä riitti mukavan kokoinen kasa. Reippaalla kädellä merisuolaa joka paalikerroksen väliin tuomaan makua ja imemään säiden vaihtelusta johtuvaa kosteutta.

Vanhoissa ladoissa on ihan oma tunnelma. Tälläkin yksilöllä olisi takuulla monta mielenkiintoista juttua kerrottavana.

hein%C3%A45.jpg

Saakos kuormasta syödä? Amarantin mielestä oli varsin oiva tilaisuus ottaa maistiaiset kuorman purun yhteydessä. Ja kyllähän ne muutkin saman laitumen kaverit kerääntyivät heti paikalle ihmettelemään ja maistelemaan.

hein%C3%A44.jpg

Hommat hoidettu ja viimeinenkin heinäpaali saatu sateelta suojaan. Ei mennyt montaa tuntia, kun sitä vettä alkoi tulla ihan kunnon volyymilla.

hein%C3%A46.jpg

Kun meidän tokalle luokalle lähtevä esikoinen pääsee vastaamaan musiikista, soi takuulla jotain konemusiikkia. Alunperin pihasaunaan ostettu JBL:n matkakaijutin on meillä mukana nykyään melkein joka paikassa. Ihan huippu hankinta, jonka avulla työnteko sujuu vähän niinkuin huomaamatta, tosin riippuu paljon dj:stä. :)

Hommien jälkeen on hyvä huuhdella heinänpölyt järveen. Oli vesi sitten kylmää tai lämmintä, aina riittää lapsilla intoa vesileikkeihin.

hein%C3%A45.jpg

Sateisista ilmoista johtuen ulkohommat jäävät ainakin toistaiseksi vähemmälle. Tänään olisi tarkoitus tehdä koko kodin siivous sillä täälä on viimepäivien vilskeessä päässyt paikat lievästi sanottuna räjähtämään.  Siivouspäivästä kuullessaan nuo kaksijalkaiset ovat varmasti takuulla mielissään. Not! 

Pienimmät on parhaillaan päikkäreillä ja jostain pitäisi juuri nyt riipiä pikaisesti siivousbuusti päälle. Loppuviikosta tulossa harvinaisia vieraita, enkä meinaa malttaa odottaa jälleennäkemistä. Viime kerrasta on kulunut ihan liian paljon aikaa.

maanantai, 10. heinäkuu 2017

Ihana päivä

Eilinen oli ihana päivä.

BeFunky%20Collage1.jpg

Koska traktorit on nyt valjastettu kiinni rehuntekokoneisiin, ei ottosen, eli tuorerehun hakuun ole liienmmin ollut aikaa, mahdollisuutta kuin mielenkiintoakaan. Paaleja syötetään kesällä vain pakon edestä. Tai no kyllä joka paalausreissulta tuodaan kotiin muutama käärimätön paali suoraan ruokintaan maistiaisiksi. Laidunruokinta olisi ehdottomasti egologisinta ja kustannustehokkainta, mutta eihän meillä laitumet tälle päämärrä koko kesän syöttöihin meinaakkaan piisata. Eilen kuitenkin keväällä viljelty ja laitumeksi merkattu herne-apila-raiheinäpelto oli rehahtanut sellaiseen mittaan, että päätettiin päästää emolauma sinne nauttimaan. Ensin se vaati pellolle yhden väliaidan tekoa ja hommahan alkoi sujumaan kun neiti 4 vee tuli tolppia kantamaan.

hein%C3%A44.jpg

Isäntä sai hommakseen hakata tolpat maahan ja minä naputtelin nappulat ja langat. Aidanteko on muuten mukavaa puuhaa, varsinkin uuden sellaisen. Toista se on, kun joka kevät kierretään korjaamassa aitoja ennen laitumille laskuja.

hein%C3%A45.jpg

Melkoinen mölinä alkoi kuulua viereiseltä pellolta, kun lehmät saivat juonen päästä kiinni, mitä seuraavaksi tapahtuu.

hein%C3%A49%2C1.jpg

Ja kun tarpeeksi huutaa, niin saa haluamansa. Niinköhän se meni? Ei vaan, portit auki ja johan pysyi turvat tiukasti maantasalla ja korvilla kuuli vain katkeavan rehun rahinan.

hein%C3%A46.jpg

Jostain kumman syystä se usein on Tarja, joka kameran tähtäimeen sattuu osumaan.

hein%C3%A47.jpg

Pellolla oli vaihtelevalla kattauksella rehuhernettä, apilaa, muita heinäkasveja ja viheliäisiä rikkaruohojakin. Herneet ja apilaat syödään aina ensimmäisenä. Siinä on onnellisten lehmien laidunresepti.

hein%C3%A49.jpg

Nam nam. Tänään laitumella illasta onkin jo varmaan aika tyhjää.

hein%C3%A48.jpg

No sitten tämä pieni kaksikko sai uutta kesävaatetusta päälleensä; ihanat mustavalkoraitaiset helleasut. Ja niinkuin kuvasta näkee, seisomaharjoitukset on käynnissä.

hein%C3%A411.jpg

Yhdenkäden taiteilut saattavat poikia muksahduksen takapuolelle.Hulda.

20170704hein%C3%A4%20028.jpg

Ja Hilda toki perässä.

20170704hein%C3%A4%20033.jpg20170704hein%C3%A4%20029.jpg

Neitien pitkien päikkäreiden ja sormiruokailuharjoitusten jälkeen pakattiin kassi eväineen autoon ja mentiin pellolle katsomaan isi-ihmisen touhuja. Sielä sitä oltiin pöyhimässä, eli kääntämässä heinää. Kuivaheinänteko onkin ihan oma taiteenlajinsa, malttamattomilta se ei onnistu ollenkaan. Kaadon jälkeen heinä on pöyhittävä levälleen kahteen eri kertaan peräkkäisinä päivinä ja ennen paalausta vasta karholle. Aurinkoinen keli ja sopiva tuulenvire edesauttavat optimaaliseen tulokseen pääsemistä. Muoviin jos heinä kääritään, ei pienestä kosteudesta ole haittaa, mutta pikkupaalin teossa kosteus saa satavarmasti heinän pölisemään ja homehtumaan.

20170704hein%C3%A4%20036.jpg

Suurin osa tämän pellon sadosta pyöröpaalataan tänään ja huomenna laitetaan siivut pikkupaalin, jos keli näyttää vielä hyvältä.

BeFunky%20Collage.jpg

Pellolta napattiin isäntä mukaan ja suunnistettiin ystäväperheen kanssa läheiselle rannalle. Pikkukaksikolle se oli ensimmäinen kerta elämässä päästä tunnustelemaanpienillä sormilla ja varpailla hiekkaa. Mutta evästauko ensin!

20170704hein%C3%A4%20045.jpg

20170704hein%C3%A4%20048.jpg20170704hein%C3%A4%20047.jpg

Vesi oli tosi lämmintä. Itsekkin olisi ollut kiva käydä pulahtamassa, mutta kotona saunan naulakossa riippuva uikkari ei lohduttanut ja päädyin vain kahlaamaan rantaviivalla. Tuli ihan hirmuinen mieliteko päästä rantasaunaan, jossa ei olla ensimmäistäkään kertaa vielä tänä vuonna käyty kylpemässä. Tällä viikolla koitetaan ehtiä sinne siis.

20170704hein%C3%A4%20060.jpg

Lapset kävi uimassa kymmeniä kertoja. Meidän esikoinen oli kummitädinluona yötä, joten hän puuttui porukasta.

20170704hein%C3%A4%20062.jpg

BeFunky%20Collage3.jpg

20170704hein%C3%A4%20083.jpg

20170704hein%C3%A4%20065.jpg20170704hein%C3%A4%20064.jpg

Lapset halusivat tiristää makkaransa ihan ite.

20170704hein%C3%A4%20091.jpg

20170704hein%C3%A4%20075.jpg

Aurinko alkoi jo laskea metsän taakse, kun kamppeet kerättiin. Vaikka hommaa on koko ajan jonoksi asti, täytyy välillä repäistä tuo toinenkin puolisko nauttimaan hetkestä.

Nyt odottelen lastenvahtia, jotta saadaan seuraava erä heinää paaliin. Tai siis isännyys lähti jo aikaisin aamulla ja minä menen sitten perässä kun pääseen. Pieni mahdollinen kuurottainen sadealue iltapäivällä pitää meidät hieman varpaillaan huomisten pikkupaalien suhteen. Jos näyttää, että sade osuu kohdalle vetäistään kuivat heinät isoon paliin jo tänään.

Hassu sattuma oli muutama päivä sitten, kun Goldi -poni oli mennyt meiltä hukkaan. Etsittiin niin talon, kuin navetan ja saunankin takaa ja sen omasta aitauksesta. Ei missään. Kunnes epätoivon jo iskiessä huomasin sen olevan mennyt huvimajan sisälle tutkimusmatkalle. Ovi oli mennyt tuulen mukana kiinni, eikä sitä sieltä heti huomattu. Nyt käy huvimajassa kurkistelemassa lähes päivittäin.

20170704hein%C3%A4%20002.jpg

20170704hein%C3%A4%20001.jpg

Oon nyt reilun viikon ajan nukkunut kyseisessä huvimajassa vauvojen yösyöttövieroituksen tähden. Nyt jo yöt menee niin mukavasti, että kait sitä voisi pikkuhiljaa siirtyä omaankin sänkyyn nukkumaan. Mutta toisaalta on se ihana viileys nukkua tuossa majassakin ollut ihan omiaan. Joka yö minulla on ollut unikaverina joku lapsista, jonka kanssa ollaan vietetty illalla hieman laatuaikaa kahden kesken. Viime yön kainalossa oli tuleva ekaluokkalainen. Luettiin illalla iltasaduksi kirjaa ja kappas, ihan tuosta vain hän luki minulle rivi toisensa jälkeen. Itse siis opetellut ja nyt onnistui yllättämään minut ihan totaalisesti! Mahtavaa.

20170704hein%C3%A4%20007.jpg

Goldista on tullut ihan terassikärpänen. Niin tänä, kuin muinakin aamuina se tulee katselemaan meidän touhuja lähietäisyydeltä. Ihana, pieni karvaturpa!

20170704hein%C3%A4%20014.jpg

20170704hein%C3%A4%20011.jpg

Mutta nyt mentävä hommiin! Mukavaa alkanutta viikkoa jokaiselle.

sunnuntai, 9. heinäkuu 2017

Askel nykyaikaan

tuuri%20rivoli.jpg

Torstai aamuna hetken mielijohteestä päätettiin kerätä kimpsut ja kampsut autoon ja kääntää autonnokka kohti Keskisen ostosparatiisia. Lapsille oli luvattu, että jossain vaiheessa käytäisiin tivolissa ja keli ulkona näytti siltä ettei ainakaan pellolle olisi asiaa. Poikia ei ensin kiinnostanut tuon taivaallista koko tivoli, mutta innostuivat kuitenkin paikan päällä muutamaan laitteeseen menemään. Pikkuneidillä riitti iloa alusta loppuun saakka.

tuuri%20tivoli1.jpg

Ja pienimmilläkin riitti katseltavaa. Ulkona oli vaan ihan törkeän kylmää, eikä kauaa pystytty tivolissa kiertelemään. Ihana Suomen kesä, helteinen heinäkuu. Jotain lämpötilasta saattaa kertoa myös se, että moni laitteen pyörittäjä oli varustautunut toppatakilla, tumpuilla ja pipolla. Jos jotain positiivista pitää hakea, niin hyttysistä ei ollut tällä kertaa tietoakaan. :)

tuuri%20tivoli.jpg

Ostoslistalla oli jalkapallot lapsikolmikolle,(mineille mini-kokoiset kikkailupallot) lentopallo edellisen puhjenneen tilalle ja tarttui matkaan myös koripallo. Ihan selvästi lapsijoukko innostyi uudesta jalkapalloharrastuksesta, kunhan vaan olisi joku, jolla olisi aikaa lähes koko ajan olla potkimassa palloa pihamaalla.

Yksi murheenkryyni on ollut omistamani ikivanha puhelin, joka puhelun tullessa hälyttää vain hyvällä tuurilla ja yleensä ei silloinkaan. Akkukin monen monta vuotta vanhasta Nokialaisesta on lähes kuollut jo aikoja sitten ja kokoajan sitä sai olla lataamassa. Jatkuvasti saan kuulla "narinaa" kun en vastaa puhelimeen, mutta toisaalta onhan siinä puolensakin kun hommia ollaan tekemässä niin silloin ei ehdi höpistä. Kummasti olen älypuhelinvastaisena sillä sinnitellyt, mutta nyt kun vielä Nordeastakin loppuu tunnuslukutaulukon käyttö, on aika siirtyä nykyaikaan.

"Minkälaista puhelinta saisi olla?" No siinäpä vasta kysymys. Helppo käyttöisyys on kriteeri 1. minkälaista etu -tai takakameraa? Hä? Niin, onhan mulla tuo järkkäri, jolla tykkään kuvata. Ei tarvii olla kameraa ollenkaan, mutta kaikissapa kuulemma nykyään on. Edullisimmissa välttävät ja kalliimmissa jo todella hyvät. Minkälaisia muita ominaisuuksia saisi olla? No ainoastaan toivon, että (uutta rakkauttani) Spotifytä pystyn kuuntelemaan, joten se langaton yhteys UBL:n matkakaiuttimen kanssa saisi löytyä. Kuulemma bluetooth on nykyään kaikissa nykyaikaisissa malleissa.

Kun aloitettiin keskustelu palveluhenkisen myyjän kanssa, hän oikeasti ihmetteli ja vielä "kädestä päivää" onnitteli, kuinka joku minun ikäluokan ihminen pärjäsi nykypäivänä ilman älypuhelinta. Hyvin olen pärjännyt. Olen kuulemma katoavaa luonnonvaraa.  Kun keskustelu jatkui pidemmälle, tuskin enään ihmetteli ja luultavasti toivoikin typerieni kysymysten saattelemana. että olisin ostanut jonkun historiaa huokuvan Nokialaisen, mutta iloisesti kyllä esitteli ja "ajoi sisään" muistikortin mukaan lukien uuden luurini. Panssarilasin ja kuoret suositteli myös hankkimaan ja nyt ne odottelee keittiön pöydällä paikalleen asennusta.

Viikonloppu onkin mennyt lähes epätoivoisesti yrittäessä tutustua uuteen luuriin ja täytyy todeta että ei meinaa ottaa sujuakseen. Kun piti soittaa, hieman tuli jo ikävä lasista haljennutta Nokialaista. Sen lasiin tuli muuten särö, kun vasikka kerran astui sen päälle navetan betonilattiaa vasten. Tästä uudesta tuskin olisi samanlaisen tapaturman jälkeen jäljellä yhtikäs mitään. Joku kuitenkin kysyy, minkä ostin, niin Samsungin. Sen enenpää en osaa sanoa. Saattaapa olla, että kohta vaihdan kortin isännän CAT:tiin ja ujutan sille tuon älypuhelimen. Sen voisi hyvin saada markkinoitua vaikka sillä, ettei aina tarvitsisi soittaa pellolta minulle ja kysellä tulevien päivien muuttuneita sääennustuksia. Tai toisaalta onhan se kiva välillä toisen ääntä kuulla, kun se on lähes aina hommissa.

20170703hein%C3%A4%20034.jpg

Eilen opin ottamaan kuvia ja kas kummaa kun niitä onkin näppärä laittaa jakoon ihan itse tilanteesta ilman kuvien ensin lataamista koneelle. Järkkäri kyllä on ja pysyy, mutta tilannekuvissa puhelin on ihan ok. Ehkä mä tästä pikkuhiljaa opin. Avasin tilin jopa instagramiin, mutta sen käytöstä en ole saanut vielä langanpäästä kiinni.  Koneelle ei meinaa ehtiä enään kuin tosi harvoin, niin nyt silloin tällöin kuulumisia on hyvä laittaa puhelimen kautta. Vielä kun keksin yhteydenpidon sukulaistyttöihin, jotka ovat pikkuneitien kummitädit, niin johan alkaa kuvia tulla E ja M. :)

Koko lapsikatraan kummitäti, Super-Paula on taas pitänyt kotona langat käsissä, kun ollaan paalattu kuluneena viikonloppuna evästä talven varalle navetan väelle. Tai siis isäntä paalaa ja minä käärin.

hein%C3%A41.jpghein%C3%A4.jpg

Vaikka puhelimen kanssa on otettu askel kohti nykyaikaa, maataloushommissa mennään jälleen hieman toiseen suuntaan. Tänään olisi aika rasvata kanttipaalain, eli niitä pieniä heinäpaaleja tekevä kone. Saattaapa meidän vuosimallia -64 oleva Nuffikin päästä jälleen kärrynveto hommiin. Kovin isoja pyöröpaaleja ei toki meidän nykyinen pyöröpaalainkaan tee, mutta ei niitä kuitenkaan hangolla käsipelillä kärryyn heitellä. Yleensä innokkaita talkoolaisia heinäpellolle riittää paarmoista huolimatta. Heinät on nyt levällään ja tänään niitä käännellään ja pöyhitään. Haaveissa olis viedä lapset rannalle ekaa kertaa tänä kesänä, mutta saapa nähdä mihin kaikkeen aika riittää.

Alla kuva parilta pikkupaalireissulta viime kesältä. Heti tuli mukavia muistoja!

0000000000000000000000000000000000000000

kuivahein%C3%A41.jpg

Aurinkoista sunnuntaita kaikille!

  • Kuvia