Niin se vaan on, että syksyn edetessä pidemmälle meidän tiluksilta häviää ensin ystäväni omistamat kaviolliset ja pikkuhiljaa sorkkamääräkin vähenee lähes puolella teuraseläinten ja välitysvasikoiden lähtiessä. Vielä eilen kuitenkin kaikki nauttivat raikkaasta syysilmasta. Iklu-sonni kulki perässä ja kaipasi koko ajan rapsutuksia. Niin suuri, mutta lempeä jätti. Arvatkaapa vain, kuinka haikeaa tämä kaveri on saattaa viimeiselle matkalleen? Tuntuu niin pahalta jo nyt vaikka ihan vielä ei ole lähdössäkään. Näinä hetkinä tämä ammatti eläinrakkaalleihmiselle tulee olemaan vuosienkin jälkeen yhtä tuskaa. Siihen ei vaan totu eikä tietysti tarvitsekkaan.

vaavi71.jpgEMOLEHM%27.jpg

Niin leppoisasti laitumell koko joukko. Niin tärkeitä jokainen. Kyllä vasikat on kasvaneet hirveästi viime kuukausina.

VASIKKA.jpgTARJA.jpgTARJA1.jpg

Vielä riitti vihreää syötävää suoraan pellosta, vaikka pääasiassa jo ollaan siirrytty paaliruokintaan.

VASIKKA1.jpgVASIKKA2.jpg

Isä ja poika. Muutama vuosi saa vierehtää että sonnivasikka kasvaa siitos-sonnin mittoihin.

vaavi5.jpgvaavi6.jpg

Mustanaamio edelleen niin söpö ja kesy.

vaavi4.jpg

Mario ja Minni. Yllättävän vähän ovat jääneet kasvussa jälkeen, vaikka ovatkin kaksoset.

vaavi7.jpg

Kaikki vasikat käyvät edelleen ahkerasti tissillä. Maitobaarilla vierailu loppuu vasta kun vasikat vieroitetaan emoista. Sulotar-lehmä ja Miska.

vaavi1.jpg

Ja sitten ne ihanaiset kavioeläimet... Hevosia pelkäävä ystäväni uskaltautui eilen hevosten laitumelle. Näiden kavereiden kanssa tutustuminen on turvallista.

vaavi72.jpg

Vaavilla riitti kyydittäviä. Hepparouva ei ollut moksiskaan pienistä ratsastajista.

vaavi.jpgvaavi2.jpg

Ihanainen minishettis Goldi vei lasten serkkutytön sydämen.

Lapsilla on kauhea yskä tällä hetkellä eikä edes eskarilainen lähtenyt tänään opinahjoon. Pienimmällä niin hirveä yskä, että pihalle menosta on turha edes haaveilla.  Itselläkin kurkku kipeänä ja illat tullut blogiin kirjoittamisen sijasta tehtyä valokuvakirjoja, jotka Ifolorilla ovat nyt tarjouksessa. Joten vinkki teillekkin: jos kuvat on teettämättä kannattaa ne painattaa muistoksi valokuvakirjoihin. Täälä blogissani tunnistepilven kohdassa valokuvaus on juttua noista valokuvakirjoista jos kirjat ovat vielä uusia tuttavuuksia.

Nyt olis muutenkin ihan liian paljon tekemistä ja syyllisyys painaa, kun oikein mitään järkevää en ole saanut tehtyä. Olisi paljon pihahommia ja syysistutuksien tekemistä. Kukkasipulitkin odottaa multaan pääsyä ja edelleen ne matot on pesemättä. Isäntä sai tänään paalikärryprojektin valmiiksi. Jee! Ja huomenna olisi tarkoitus ryhtyä puinti puuhiin.

Kaunista alkanutta viikkoa!