Eilen aamupäivällä keli ei näyttänyt yhtään otolliselta pilkkiretkeilylle, sillä lunta satoi joka suuntaan ja tuultakin riitti. Onneksi välillä vähän aurinkokin näyttäytyi pilvenraosta ja piti siltä osin odotukset vielä korkealla säätiedoitteen lupaamasta selkeytymisestä iltapäivälle. Siirrettiin retkelle lähtöä alkusuunnitelmista poiketen muutama tunti eteenpäin ja sitten kelikin oli jo varsin suotuisa. Kelin selkenemistä odotellessa kerettiin hieman panostamaan eväisiin leipomalla sämpylöitä ja pullaa retkievääksi. Neiti 4 vee tapansa mukaisesti innokkaasti mukana leipomispuuhissa.
Hieman täytettä sämpylöiden väliin ja pullatkin löysivät tiensä eväskoriin.
Kun termospullot oli täytetty kahvilla ja kaaolla oli aika pakata muut kimpsut matkaan ja suunnata rantaan. Pilkkireissu ajoittui loistavasti kahden pienimmän päikkäriaikaan, sillä koko reissun ajan he nukkuivat vaunussa raikkaassa ilmassa useamman tunnin ajan kertaakaan inahtamatta. Välillä satiin nauttia auringon lämmöstä, mutta sen mentyä pilveen tuli heti selkeästi viileänpää. Ihana kevätaurinko!
Niin sitä vaan laitetaan reippaasti uutta matoa koukkuun! Iik, ei onnistuisi minulta, enkä kyllä kalaankaan koskisi, jos sellainen sattuisi jollekkin tulemaan. Että niin hyvää pilkkiseuraa...
Koska meidän koirilla on käytösongelma muita karvaisia kanssaeläjiä kohtaan, piti koirien jäälle tuloa hieman vuorotella. Ensin oli vanhusten vuoro päästä oikomaan jäseniään ja päästä kurkkimaan pilkkireijille. Rocky joutuu olemaan karkaamistaipumuksensa vuoksi narun jatkona, mutta Rambo sai köpötellä vapaana.
Ei mennyt hukkaan leipomukset, sillä pilkkikisassa saalis jäi hyvin laihaksi. Edes pienen pientä vilausta ei nähty yhdestäkään eväkkäästä, eikä siihen auttaneet edes uudet siiman päähän hankitut killuttimet. Muutaman kerran lapsilla "nyppäsi" -tai sitten koukku jäi vain jäänreunaan kiinni. Tiedä sitten... Ja kyllähän joku oli käynyt hieman matoakin maistelemassa.
Mielenkiintohan siinä loppui sitten kun aikamme oli reijissä pilkkejä heiluteltu. Tosin paikkakaan välttämättä ei ollut se kaikista otollisin, mutta ehkäpä tällä reissulla mukava yhdessäolo ystävien kanssa välillä auringosta nauttien oli kaikista antoisinta ja tärkeintä.
Saisinko reijän tähän kohtaan?
Lapsilla riitti kavereita ja me aikuisetkin saatiin päivittää viimeisimmät kuulumiset. Moottorikelkan kyydissä koettu vauhdin huuma taisi vetää lasten mielestä pidemmän korren, kuin itse pilkkiminen. Rambo tavalleen uskollisesti kipitti kelkan jäljessä, kunnes kunto loppui ja se jäi hankeen pötköttelemään.
Kaksi 4 vuotiasta olivat eniten vauhdin perään. Olisi pitänyt ajaa ainakin satasta!
Evästaukoa pidettiin mökin terassilla. Isäntä grillasi makkaroita ja nakkeja hiki hatussa mökin sisällä olevassa takassa ja muuten keli oli suotuisa istuskella terassin puolella. Tämä oli muuten tänä talvena eka kerta kun käytiin mökillä ollenkaan. Joku päivä voisi kyllä käydä lämmittämässä rantasaunaa ja nauttia sen lempeistä löylyistä. Kotona oleva sähkökiukaan kuivat löylyt kun ei houkuta yhtään.
Avotulella paistetut vaahtokarkit meinasivat viedä kielen mennessään.
Jossain vaiheessa Rocky ja Rambo vaihtuivat ystäväperheen nuoreen ja vikkeläliikkeiseen Robiin. Tämän nuoren herran vauhdikasta menoa katsellen kyllä vielä entistä selkeämmin tajusi, kuinka kankeaa menoa meidän papparaisilla jo on.
Saisiko makkaraa, edes vähän?
Lasten kummitäti matkassa mukana
Ihana päivä ja hyvää harjoitusta ensi viikonloppuna oleviin suvun keskeisiin pilkkimittelöihin.
Ja juuri nyt pihalla, mitä kaunein ja aurinkoisin aamu, joten eiköhän lähdetä kaikki nauttimaan kevätauringosta!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.