Vaikka täälä kaukana susirajantakana eletäänkin, shoippailuhimot ja tarpeet pystyy tyydyttämään tunnin ajomatkalla kohti Keskistä. Eilinen päivä kului siis Tuurin kyläkaupassa kierrellen. Aamupäivällä lähdettiin ja kotiuduttiin joskus puoli ysin maissa. Kotiuduttua lähdin lasten kanssa vielä pyörähtämään ystävän luona, joka oli käynyt navetalla vahtimassa meidän mahdollisesti poikivaa hiehoa. Ei onneksi jakaantunut hieho kuitenkaan eilen. Samat kaksi pihtaria siis edelleenkin poikimatta.

00%20kas2.jpg

Onni on oma ompelukone. Ja vielä toimiva sellainen.  Inspiraation iskiessa on päästävä heti tuumasta toimeen. Illalla tai siis paremminkin yöllä iski ompeluinspiraatio, jota olen tässä jo muutaman viikon odotellut. (Jollei jo muutaman kuukaudenkin) Kangaskori on ollut näytillä jo olohuoneessa pidemmän aikaa. Nyt sain kaipaamani violetinsävyisen Marimekon  Siirtolapuutarhakankaan ommeltua tyynyiksi. Lopputulos oli kaunis, vaikka omasta ompelujäljestä ei voi aina sana samaa. Saumurista edelleen yksi lanka pois paikoiltaan, joten ompelukoneella sain kierrellä kankaanreunoja muutaman ylimääräisen kierroksen. Sujuuhan se toki silläkin.

00%20kas1.jpg

Edelleenkin hieman kauhulla muistelen edellistä ompelukonettani, joka toimi milloin huvitti ja katkoi yhtä kyytiä neuloja. Välillä kävin tk:ssa poistamassa katkennutta neulanpalasta silmästäni. Ei hyvä. Nykyinen kone on hyvä. Meillä on siskojen kanssa kimppaompelukone, joka on tällä hetkellä Nokialla. Se on jo niin hieno ja automaattinen, että ompelu sillä on aina äkistään hankalaa. Siinä on automaattinen langanpäättely ja paininjalannosto. Aina sillä ommellessa vaistomaisesti tekee kädellä samat toiminnot. Vanha koira ei uusia temppuja siis opi.

Vielä pikaisesti Tuurin reissusta. Peräkärry oli taas täyteläinen, sillä ostettiin emoille 100 kipaletta kyllästettyjä aidantolppia. Ja hip hei, meidän olisi tarkoitus alkaa tekemään kokonaan uutta aitausta ja saada samalla lisää laidunalaa. Meidän ihanat naapurit esitti toiveen, voisiko eläimet laiduntaan myös heidän viereisellä pellolla ja kyllähän se sopii. Se on meidän tilasta katsottuna eri puolella maantietä, mutta paimenpoikaan saa virtaa heidän luotaan. Ja onhan se kiva, kun eläimet ovat aina jotenkin ihmisten silmien alla, eivätkä oman onnensa noijassa kaukana näkyviltä. Aidantekoon ryhdytään kun meille tulee ylimääräisiä käsipareja avustamaan.

Kävin pentikillä pikaisesti ihastelemassa kesän sisustusjuttuja, mutta mitään en ostanut. Isännän ostokset oli aikas kivat: reppumallinen selkäruisku ja uudet crocksit. Ihanat vihreät. Itselleni ostin pirtsakat keltaiset. Lasten koot oli loppu, enkä ihmettele yhtään, sillä aitoja crockseja sai ihan pilkkahintaan. Ja se omenapuu kotiutui vihdoin ja raparperi ja muutama muu silmäniloke.

00%20kas3.jpg

Ja oi voi, miten suloiset kastelukannut jokainen lapsista itselleen valitsi. Kyllä tuollaisilla suloisuuksilla kelpaa kastella kukkia.

00%20kas.jpg

Mutta tässä taas pikaisesti meidän kuulumisia. Kauhea sisustus ja muu härdellivimma päällä. Huomenna tulee ensimmäinen autolastillinen Juhannusvieraita ja ylihuomenna perässä toinen satsi. Vipinää ja vilskettä siis tiedossa. Ja paaaaaaljon hommaa ennen sitä.

Ps. Meidän olkkarista on tulossa aika kiva uusine violetteine sävyineen. Otan muutaman kuvan nähtäväksi, kun valmista tulee! Ainiin, itselleni (ja hmmm... juhannusvieraiden) iloksi ostin aivan mielettömän kauniit kukat terassille. Räpsäisen niistäkin kuvat, kun saan ne istutettua ensin jonnekkin paikoilleen.

Aurinkoista alkuviikkoa juuri sinulle!