Siskoni perhe pakkasi tavarat autoon ja ottivat suunnakseen Nokian pienellä mutkalla Tuurin kyläkaupan kautta. Vettä satanut ihan koko päivän ja ollaan oltu niin poikki jo pidempään jatkuneista yövalvomisista, että päädyttiin pitämään leffahetki vaakatasossa olkkarin sohvalla. Leffaksi päätyi serkkupoikien lainaan jättämä Paavo Pesusieni kuivalla maalla. Kelpo pätkä, josta ainakin lapset saivat paljokin irti. Havaihduin itse välillä tuijottamasta nenän edessä pöydällä maljakossa koreilevia pioneja. Pioneista tuli mieleen reilun viikon takainen prinsessan kuvaushetki kotimetsässä...

Meille kotiutui neidin unelmien mekko muiden tuttavalta ostettujen vaatteiden joukossa ja neidistä muuttui pieni prinsessa välittömästi. Nyt monta päivää on kulunut vaaleanpunaisessa tylliunelmassa prinsessaa leikkien. Ja aina huulikiiltoa huulilla.

Vaikka vaaleanpunainen on omasta mielestäni ehkä se epämiellyttävin väri kaikista, pikkuneidin onnellinen hymy teki päivästä ikimuistoisen ihanan. Käytiin mekon sovituksen yhteydessä hieman rantametsässä kuvaamassa ja aika kivoja kuvia jäi muistoksi kameran muistikortille.

rin1.jpgrin3%2C2.jpgrin3%2C3.jpgrin3%2C4.jpgrin3%2C1.jpgrin3%2C5.jpgrin3%2C6.jpgrin3.jpgrin4.jpgringa1.jpg

Mitäs tykkäsitte meidän prinsrenssan kuvista? JOS meillä olisi vaaleanpunainen lastenhuone, tekisin näistä kuvakollaasin sinne seinälle, mutta kun ei ole eikä tule, niin ilahduttakoon nämä kuvat täällä blogissani. Neiti näitä tykkää kovasti myös itse katsella. :)

Toivottavasti kuvat toivat hieman aurinkoista fiilistä sateiseen sunnuntaihin. Toivotaan ensi viikolle paljon aurinkoisia päiviä!