No niin. Se on sitten lasten kesäloma saatettu täälä, niinkuin lähes kaikissa muissakin lapsiperheissä päätökseen ja aamulla lähtikin kouluhommat käyntiin.. Monen kaverin lapset ovat jo innoissaan päiviä laskien odottaneet koulujen alkua, mutta toista se on meillä. Eilen illalla ja vielä aamullakin nähtiin hieman jopa kyyneliä, että onko ihan pakko mennä kouluun? Kaivettiin positiivisia asioita esille vaikka omassa takaroivossa muistutti omat kouluunlähdöt lapsuudesta. Ei kiva, aina olisi mieluummin jatkanut lomailua hamaan tulevaisuuteen. :) Ymmärrän siltä osin jälkikasvua paremmin kuin hyvin. Ihan super tylsää usein omassa lapsuudessani oli se, että koulu alkoi juuri syntymäpäivänäni ja se oli vähintäänkin suuri vääryys. :) Mutta näitä asioita ei tokikaan otettu illalla esille, vaan ihan muita juttuja.

Kyllähän se toki ihan luonnollista on, että uudet tilanteet jännittää ja saa pienessä päässä ajatukset pyörimään. Kun koitin varovasti avata tätä ahdistuneisuussolmua, tuli esiin myös pelko siitä löytääkö koulusta ketään ystävää. Voi rakas, kun olet oma, ihana itsesi, niin takuulla löydät kavereita. Toki tiedän, että uusissa tilanteissa molemmat ovat ujoja, mutta kun homma lähtee käyntiin ja alkuaristus karisee, niin takuulla sopeutavat joukkoon kumpainenkin. Ja kyllähän sielä puolituttuja kasvoja vilisi useanpiakin. Meillä pojat lähtivätkin nyt uusiin ympyröihin ja menivät heti ekasta päivästä lähtien väistötiloihin tokaluokkalainen kunnantalon valtuustosaliin ja ekaluokkalainen entisiin kelan tiloihin. Oli kyllä hulppeat tilat koulun käyntiin ja joku oppilas sielä kiljahtikin, että heillä on takuulla hienoin luokka! Uudet opettajat näin vasta nyt ekaa kertaa ja loistavilta vaikutti molemmat. Kyllä se nyt tästä tähänkin mökkiin arki saapui aikaauluineen, mikä puolestaan on ihan hyvä juttu. Ollaan eletty koko sakki kesän ajan kuin siat pellossa kelloon katsomatta.🐽🐷🐽🐷🐷🐷🐽

Tähän lasten viimeiseen vajaaseen lomaviikkoon on mahtunut monen moista puuhaa. Meillä on ollut lähes koko kesän vieraita, välillä sellaisia harvinaisempia ystäviä ja välillä sellaisia, joita ei vieraiksi voi laskeakkaan. Lapsilla on kyllä ollut koko kesän ajan kavereita, mikä on ollut ihan huippu kiva juttu. Kun sunnuntaina kesän viimeiset yövieraat lähtivät, voin kertoa, että vauhti tässä talossa kertaantui potenssiin sata. Tulin siihen tulokseen, että korvat on vain koristeena 👂🏻tällä meidän lapsikolmikolla. Ja huh heijaa sitä tappelun määrää ja vääntöä joka asiasta. Selvästi kaipasivat koulun alkamisesta johtuvaan jännitykseen meidän vanhempien jakamatonta huomiota ja tehtiin näinä päivinä vain pakolliset hommat ja muuten vietettiin aikaa lasten kanssa jatkuvasti puuhaten. Päätettiin pistää riidat poikki ja toteuttaa jokaisen toiveita mahdollisuuksien mukaan tässä lähiympäristössä. Ehdotin myös Tuurin reissua uusia reppuja silmällä pitäen, mutta molemmat halusivat viime vuotiset, hyviksi todetut reput. Eli siis shoppailuretki jäi haaveeksi, mutta eipä se mitään. Ollaan paljuiltu niin oman perheen kuin minä omien kavereiden kanssa yön pikkutunneilla muiden nukkuessa, syöty lasten toiveesta tihkusateessa terassilla, välillä pizzeriassa🍕 tai jäätelökioskilla 🍦ja pelattu niin lautapeliä, jalkapalloa kuin pleikkariakin. 🎲⚽️🎮 Paljon ihania ja rakkaita hetkiä saatu kokea siis yhdessä. Käytiin myös kavereiden luona kylässä, mikä oli oman pääkopan kasassa pysymisen kannalta enemmän kuin hyvä juttu. Johan sitä ollaan oltu lähes koko kesä muutamaa päiväreissua lukuun ottamatta kotona, kotona ja kotona ja alkoi jo hieman seinät kaatua päälle. Lapset toki viettivät yhden lomaviikon juhannuksen jälkeen serkkujen luona ja päiväreissuja on muutamie tehty vähän siellä ja täällä. Ystävän luona sain nappattua pikkukaksosista ihanat kuvat ja videon, jonka koitan laittaa teidän nähtäväksi facebookin puolelle, kunhan vaan pääseen yhteisymmärrykseen Samsungini kanssa. Hilda ja Hulda kun videolla niin söpösti höpöttävät keskenään, että ainakin te muutamat saatte hymyn huulille sitä katsoessanne.🙂🙃

Eilen hypättiin ihan extemporee autoon ja lähdettiin meille uutta, mutta ei tokikaan uutta uutta, vaan käytettyä traktoria 🚜katsomaan. Kuvien perusteella se näytti varsin hyvältä, mutta todellisuus oli toista luokkaa. Ekaluokkalainen kiersi traktorin ympäri ja sanoi myyjälle kovaan ääneen: "Tämä me otetaan." Mutta kauppoja ei syntynyt ja jatketaan etsiskelyä. Kyllä meille sopiva vihreä paalikoneen pyörittäjä vielä jostain löytyy. Käytiin samalla reissulla syömässä ja ekaa kertaa pienimmätkin sormiruokailivat kotiovien ulkopuolella.🍉🍞🥚🍓🍅

Kun traktorireissulta eilen kotiuduttiin, oli aika vetää verkkarit jalkaan ja pelipaidat päälle ja lapsilla alkoi harrastejalkapallon viimeiset treenit turnauksen muodossa. Harmikseni minä ja vauvat ei oltu sitä näkemässä, kun oltiin kotona vartti ennen pelin alkua ja pienille piti saada evästäkin laitettua ja kauppakamat purettua. Pelin jälkeen pojat vietiin vielä parturiin -viimetingassa, niinkuin meidään tyyliin nykyään näköjään sopii. Voi tsiisus sanon minä. Kun sieltä kotiuduttiin lähti lapset suihkun ja iltapalan jälkeen nukkumaan ja me isännän kanssa pitkästä aikaa kahdestaan saunomaan ja paljuun. Takuulla asiasta olisi noussut kova älämölö lasten toimesta, jos olisivat saaneet asiasta vihiä. Rantasauna jäi sitten kokematta tältä kesältä, mutta eipä meidään vieraatkaan sinne ole ollut erityisen innokkaita lähtemään, kun kaikki haluaa vaan paljuun ja uuteen saunaan. Ensi kesänä kyllä mennään tai sitten jos syksy tuo vielä tullessaan helteitä. Mutta toisaalta tuossa pihasaunassa käyminen on ollut niin helppoa ja vaivatonta vauvojen kanssa.

Mutta vielä muutama kuva ja sana viime viikonlopusta.

Kun rakkaan ihmisen kesätoive on mennä hoitelemaan ja kuvaamaan ystäväni hevosia, niin sehän täytyi ennen koulujen alkua toteuttaa. Niinpä napattiin matkaan mukaan pari porkkanaa, kuivunut leipäpussi, pari harjaa ja kamera. Mulla oli jo valmiiksi hyvät fiilikset tulevista kuvista ja onnistuttiinkin omasta mielestäni hyvin. Tässä muutamia kortille taltioituneita kuvia teillekin nähtäväksi.

Tässä varsin hauska kuvasarja

Rakkaita kumpainenkin hepo. Taustalla näkyvä suokkimammatamma on sama, joka toissa syksynä oli meillä muutaman kuukauden hoidossa. Edustalla näkyvä kirjava risteytys on ihanmuori tuttavuus vielä. Tälläkin hetkellä meillä kesää viettävä Goldi kuuluu tähän samaan laumaan. Syksyllä jälleennäkemisen pulppuava riemu saa takuulla kaikki paikalla olevat kaivelemaan roskia pois silmäkulmista.

Kun hevospölyt oli huuhdeltu menemään oli aika seuraavana aamuna kaivaa juhlatamineita komeronperukoilta. Isännän tädin luona pienellä porukalla juhlittiin kasikymppisiä.

Samassa kuvassa vanhin ja nuorimmat ja monta nuorimman sukupolven edustajaa siltä väliltä.

Vaikka kaksi pienintä herätettiin kesken unien, ei se mieltä lannistanut.

Ja serkuksilla riittii taas vipinää.

Loppuun vielä muutama toisenlainen heppakuva. Kaksi pienintä kävi testaamassa Goldin kyytiä. Goldista on hauska video intagramin puolella, kun se riiviö karkasi pellolle ja sai pikalähdöt traktorin avustuksella kotipihaan. Eipä paljon siinä vauhdissa näkynyt merkkejä kaviokuumeesta, mikä tietysti huippu juttu. Instan puolella myös useita muita videoita meidän vöyhötyksistä. Pikkuneideillä on muuten kuvassa ihanan Papun alennusmyyntilöydöt päällä ja toivottavasti niitä ehtisi käyttää toisenkin kerran säiden puolesta tänä kesänä. Nyt siis monissa nettikaupoissa viimeiset huippualet käynnissä, joten jos vaatekaapit kaipaa täytettä on oiva hetki hieman tarkkailla nettikauppojen tarjontaa.

Tätä kirjoitusta lopetellessa pojat tulivat koulusta kotiin suu korvissa. "Äiti, äiti, äiti, äiti sielä koulussa olikin tosi kivaa!"  Kiitos ja kumarrus jonnekin yläkertaan tästä hyvästä. Kyllä tulikin hyvä mieli ja iso kivi vierähti pois sydämen sydämeltä. Vieläkun luki kavereiden ja tuttujen facebookin kirjoituksia, on tunteiden laaja kirjo ollut tänään käsin kostetelvissa aika monella muullakin. 

Toivotan kaikille isoille ja pienille koululaisille enkeleitä koulupolkujen varsille ja oppimiseen. Pidetään silmät auki ja peukut pystyssä. Ja ystävät, keiden kanssa ei ole (monistakaan) yrityksistä huolimatta ehditty tavata, niin täälä ollaan. Poikkeuksena jos helteet puskee päälle ja lastenvahti järjestyy niin sitten koitan välillä olla isännälle avuksi peltohommissa.