Illat on venynyt niin pitkiksi ja päivät ollut niin touhua täynnä, että kirjoitukset tänne on unohtunut ihan kokonaan. Huikean suuri, nelinumeroinen joukko teitä täällä käy lueskelemassa höpötyksiäni. :)

Sunnuntaina päätettiin, että maanantaina aletaan huvimajaa rakentamaan ihan toden teolla. Siispä mylläsin itselleni työvaatteet niskaan ja lähdin käsittelemään huvimajan elementtejä. Kauaa ei tarvinnut yksinään sutia, kun innokkaita pensselinheiluttajia oli jonoksi asti. 

Kaikki vetäistiin lähes kirkkaalla pohjusteella kertalleen läpi ja heti alkoi iltaan saakka kestävä päänsärky. Mulla on nenä niin tukossa, etten mitään haistanut, mutta autotallissa oli kuulemma kunnon käry puunsuoja-aineesta. Onneksi pikkuneidin kanssa maalattiin pihalla, eikä hän sitten joutunut kärsimään maalikärystä.

Sunnuntai-iltasella tulleesta puhelusta selvisi, että maanantaina olisi talkoväkeä tiedossa.  Tästä johtuen päätettiin illalla maalata isännän kanssa jo hyvin kuivuneet elementit harmaalla maalilla kertaalleen ja mennä ajoissa nukkumaan. Kuinkas kävikään. Hieman vaille kaksi yöllä oli valmista ja aamulla herätys seitsemältä. Kun illalla istahdin hetkeksi sohvalle en meinannut millään päästä ylös vaan reidet ja selkä sellaisessa krampissa, ettei paremmasta väliä, auts!!!  Kauhulla ajattelin, mitä maanataista  tulee. Kohtalaisen hyvin täällä kuitenkin  porskutetaan, joskin vauhti on hidas.  Keskityn siis ruoanlaittoon ja lasten kanssa touhuiluun. Kasaamisprojektiin minusta ei joten aika kului päivällä sujuvasti keittiössä.

Eilen maanantaina alkoi siis varsinainen kasaaminen. Ensiksi pohja paikalleen ja homma eteni rytinällä.

Miesväellä ei mennyt kauaa, kun terassin ylimenevälle mökille oli jo rakennetty runko ja tukia alle. Seuraavaksi elementit pystyyn...

Lapset hommissa mukana ja pikkuneiti keksi, että huvimajasta tehdään prinsessalinna. Kulemma paljon pinkkiä, kuten pinkkkejä puputyynyjä, pinkit verhot, pinkit astiat ja kaikkea muuta hyvinkin pinkkiä. Uulalaa, se pinkki ei todellakaan ole omia lempparivärejäni, mutta lupasin miettiä asiaa ja jotain prinsessa-aiheista olisi kuitenkin pikkuneidille luvassa.

Iloista talkoohenkeä, kiitos Ace!

Olishan se huippua, jos päästäis päiväkahveet nauttimaan pian huvimajan suojassa piilossa siivekkäiltä verenimijöiltä. Tällä hetkellä nautitaan jo olemassa olevasta terassista, eikä sekään tosin huono paikka ole, mutta välillä kyllä kiusana on ne hyttyset...

Kun mökki oli pystyssä ja kattoristikko paikallaan jäätiin oman perheen kesken jatkamaan vielä projektia. Suti käteen ja  maalia pintaan. Päivän mittaan onneksi omakin olo koheni sen verran, että isännän kanssa jatkettiin maalausurakkaa yöllä puoli kahteen saakka. Kyllä sen jälkeen taas tiesi tehneensä, kun vatsa oli kivi kova pallo ja kävellä pystyi vain tukivyön avulla. Tosin kun en kumarrella pysty maalasin vain osia jotka onnistui helpommissa asennoissa, isäntä hoiti tikaskiipeilyt, traktorin kauhasta sutimiset  ja konttaukset.  Alla olevan kuvan muuten otti meidän Rompsu 5 vee. Työnjohtaja tikapuilla tarkastamassa työnjälkeä.

Alkoi jo hämärä hiipiä, kun vielä piti kertaalleen maalata irrallisia osia. Huvimajaan tulee täsmälleen samat sävyt, kuin meidän talossa ja vieressä olevassa koirankopiksi muuntautuneessa leikkimökissä.

Yritin suojata ihon maaliroiskeilta, mutta en muista missä vaiheessa ja mihin kumihanskat hävisi. Useamman kerran pökkäsin vatsani maalattuun pintaan, sillä vielä ei ole ihan sisäistänyt raskausmahan muotojen koordinaatteja.

 Eilen illalla maalailin jo hieman mökin sisustaakin valkoiseksi isännän taiteillessa ulkopuolella traktorinkauhasta maalaillen. Kaikki lapset olisivat niin innoissaan olleet tulossa auttamaan, että luvattiin heidän saavan osallistua mökin sisämaalukseen. "Prinsessalinnani, minun linnani." Huokaili useanpaan otteeseen pikkuneiti. Koko mökin sisus maalataan siis valkoiseksi lattiaa lukuunottamatta. Mökki oli kuvitelmiani vieläkin tilavampi sisältä, vaikka suurin perusmalli valikoitiinkiin. Lattia oli tosi ohutta materiaalia ja siihen haaveillaan kunnon lankkulattiaa.

Asennusohjeen kuvassa mökki näyttää tältä. Kuitenkin hieman karsitaan koristuksissa ja ikkunan yläreunaa korostavat pyöreät muodot nypitiin heti irti ja ne saivat komean lennon puuliiteriin odottelemaan lämpökattilaan pääsyä. Myös ikkunoiden ristikot otettiin kokonaan pois. Koska tuo "piparireuna" tuli myös yläreunaan sitä mallataan myös ikkunoiden alle, mutta voipi olla että laittamatta jää. Aika näyttää. Tykkään yleensä simppelimmistä muodoista kun hörsellyksestä. Nyt on harmaat osat maalattu jo ympäri mökin kahteen kertaan. Valkoiset osat saavat vielä toisen maalikierroksen pintaansa ja sitten päästään asentamaan nurkkalistat paikoilleen. Mökki on siis 8 -kulmainen ja 2 seinistä on puupintaisia, ne palat laitettiin tielle päin näkösuojaksi ja pahinta auringonpaahdetta varjostamaan.

En ollut aamulla ollenkaan herännyt kellon soittoon vaan nukkua porskutettiin lasten kanssa puoli kymppiin. Jaiks! Kun ikkunasta aamupalaa valmistaessa vilkaisin pihalle, oli mökki saanut jo kattolaudoituksen ja palahuopakaton asennus oli alkamassa hyvää vauhtia. Palahuopa ei pakettiin kuulunut vaan se hankittiin itse erikseen. Mitäpä muutakaan kuin mustaa. :)

Toivottavasti saadaan pian valmista ja päästään sisustuspuuhiin. Meille tulee illalla autolastillinen lasten serkkuja ja oma kummitätini kyläilemään. Lapset tätä ei tiedä, vaan kaverit pöllähtävät pihaan sitten ihan yllätyksenä. Muuten odottavan aika kävisi liian pitkäksi.

Itse saan rauhassa nyt keskittyä siivoiluun ja ruoanlaittoon, sillä kattotouhuihin ei minusta ole, eikä huopalojenkaan kanssa koukistelu luonnistu. Illalla kyllä ajattelin ottaa pensselin käteen ja maalata ainakin ikkunanpielet vielä kertaalleen, eli valmiiksi..

Kyllä tästä vielä valmista tulee ja seuraavaksi odotellaan paljun saapumista. Myös kaiteet on vielä suunnittelematta ja tekemättä ja terassille vievät portaat. Aika ei siis käy pitkäksi ja toiveet on korkealla, että Juhannukseksi saataisiin paljukin paikoilleen, sillä kylpijöitä alkaa olla jo jonoksi asti. :)

Mukavaa viikon jatkoa!