Meillä alkoi tänään kauan odotettu loma. Lomapäiviähän meillä on ammatinvalinnasta johtuen vuodessa kokonaiset 26, joista korkeintaan kolme voi olla pyhäpäiviä. Normaali työläisellähän jo viikonlopuista lomia kertyy huikeat 104 päivää + kaikki muut lomat ja pyhäpäivät siihen päälle. Mutta ei valiteta, vaan otetaan näistä vähäisistä päivistä kaikki mahdollinen irti. Yleensä lomat kuluvat suureltaosin lasten toivomuksia toteuttaen. Meille kotiin tuli anoppi koiran -ja kissanhoitajaksi ja entuudestaa tuttu huippuhyvä ja mukava lomittaja hoitamaan sorkkaeläimet. Päästiin siis hyvillä mielin lähtemään reissuun.
Loman eka päivä alkoi vauhdikkaasti. Heti pitkän automatkan jälkeen lähdettiin Ideaparkkiin, lasten paratiisiin, eli HopLoppiin. Napattiin lasten serkut, meidän kummilapset matkaan ja nokka kohti Sukarin paratiisia.
Kuka haluaa HopLoppiin?
Oli ihana katsoa lasten riemua, kun serkkujen kanssa pääsivät leikkimään. Väkeä ei ollut meidän lisäksi kuin kourallinen, mutta lopussa ei ketään muita.
Onnistuin eilen kotona kompastumaan lyhtyyn ja seurauksena aikas mojova mustelma kädessä ja toinen reidessä. Tästä johtuen omat kiipeilyni ja lasten jahtaus jäi tälläkertaa välistä. Oli se taas sellainen mätkähdys, että ihmeteltiin kun luita ei mennyt rikki. Lyhdystä ei voi sanoa ihan samalla lailla. Sen päivät ovat nyt luetut.
Serkukset, niin parhaat kaverukset.
Huomenna uudet kujeet ja suunnitelmat. Kiva päivä jokatapauksessa tiedossa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.