0%2C2.jpg

Niinkuin otsikosta jo saa osviittaa, täällä on tänään kuvattu naurunappuloita joulukorttiin. Tosiasiassahan me ollaan joulukorttien kanssa ihan auttamatta liian myöhässä. Muutamalle sukulaisille nämä lapsista otetut kortit on niin tärkeitä, että ne ehditään toimittaa vaikka aaton aattona suoraan käteen ja muille ajattelin laittaa toivotukset facebookin kautta. Tylsää joo, mutta eipä tässä enää muuhunkaan ehdi. Joten lapsille pukineet päälle ja linssin eteen keikoilemaan.

0%2C3.jpg

Oli minulla omakin lehmä ojassa tämän kuvauksen kanssa, sillä viime jouluksi kuvasin sisareni perheestä jouluisen kuvasarjan, joka laitettiin 8- kuvaiseen kehykseen. Lopputulos oli niin kiva, että halusin itsellekin vastaavan omasta perheestä ja nyt sen tulen tämän kuvauksen myötä tekemään. Joten jokainen kuvattiin yksin ja koko kolmikko yhdessä.

00p.jpg0%2C4.jpg00%2000a.jpg

Kyllähän ne niin rakkaita on koko topparoikka, että ihan sydämeen sattuu. :) Samalla kun kuvataan, riittää huumoria ja aina lopuksi pitää ottaa ne lasten toivomat irvistyskuvat. Eskarilainen ei meinaa malttaa pitää ilmeitään kurissa sitten missään kuvassa, mutta muutaman onnistuneen sain kuitenkin napattua.

0000000000000000000000000000000000000000

aa.jpg

Enpä paljastakkaan vielä lopullista kuvavalintaani, sen sen paljastan teille sitten hieman myöhemmin.

Meillä alkaa huomenna loma, mutta lomasuunnitelmat menivätkin muutaman muuttujan myötä persiilleen. Nyt en sitten tiedä päästäänkö lähtemään ylipäätään minnekkään, sillä perjantaiaamuna kahdeksalta tulee Atrianporukka noutamaan meidän sonnipoikia välitykseen. Itse halutaan olla lastauksessa ja punnituksessa mukana, joten eipä tässä nyt sitten pitkälle ehditä.

Tuuriin täytyy mennä käymään, sillä mun luuri rikkoontui lopullisesti, eikä kaiutin toimi enää ollenkaan. Minkähänlaisen välttämättömyyden sitä seuraavaksi hankkisi? En ole vielä ollenkaan siirtynyt älypuhelinmaailmaan, vaan ostan vuosittain pariinkiin otteeseen jonkun maksimissaan 30e maksavan perusluurin. Mulla on aivan onnettoman huono tuuri puhelimien kanssa ja välillä niitä rikkoontuu useampiakin vuoden sisällä. Olen ajanut traktorilla yli, sonnipoika polkaisi yhden säpäleiksi, järveen on tippunut, samaten lasten uima-altaaseen ja koirien vesiastiaan ja kokemuksesta voin jo sanoa, että perus Nokialainen ei tykkää uida. Navetassa sontaluoriin on tipahtanut ja muuten vaan hukkunut teille tietämättömille tai mennyt rikki, kuten tällä kertaa. Liian monena keväänä lumien sulatessa on löytynyt lumipenkankohdalta puhelimen raato.

Isäntä osti pari kuukautta sitten itselleen CAT:in vankkatekoisen luuriin. Varmasti ei rikkoonnu, vaikka isommankin elopainon omaava sorkkajalka kävelisi ylitse. Ehdotti minulle samanlaista, mutta enpä tiedä. Ei se sitä hukkumista estä, vaikka roisketiiviinä pystyisi selviytymään puolista vahingoista. Mihinkään kalliiseen en halua investoida, sillä läppärikin sanoi sopimuksensa irti viime lomalla ja lähtee nyt huoltoon. Jos ei saa huollettua, niin sitten pitääkin miettiä, että mitäs sitten tehdäänkään. Uutta vai ollaanko ilman? Jälkimmäinen vaihtoehto ei kylläkään tule kysymykseen, joten...

Joko teillä on kortit tehty ja postitettu, vai laiteitteko matkaan joulutervehdyksiä tänä vuonna ollenkaan?

Tällä kertaa ei tämän enempää, sillä eskarilaisen joulujuhlaan lähdetään kohta fiilistelemään. Tip-tap!