vasikka1.jpg

Voe rakkaus, millaisia palleroita meille on tässä tipahdellut jo muutamana päivänä putkeen.Olen täällä ihan täpinöissäni näiden kanssa touhuamassa kaiken ajan mitä muilta töiltä ja lastenhoidolta ennätän. Nämä kaksi kaunotarta Neito ja Nekku ovat  sellaisia sydämensulattajia, etten paremmista tiedä. Molemmat jäämässä meille emoiksi ja ihan alusta asti olen ehtimisen mukaan näitä käynyt silittelemässä. Tässä olisi ihanat kummivasikat siskontytöilleni Ellalle ja Millalle. Vaikka toki saavat laumasta omat lempparinsa kesällä valita. Heidän käsittelyssään vasikasta kuin vasikasta tulee ihan huippukesyjä yksilöitä.

vasikka4.jpg

Jasmin poiki eilen komean sonnivasikan, joka sai nimekseen lasten toiveesta Nerf. (Pehmo -nuolipyssy) Tämä äiti pitää huolen, että tätä vasikkaa ei pääse ulkopuolinen silittelemään, vaan on salamana paikalla, jos yritän edes vaivihkaa takavasemmalta lähestyä.

vasikka2.jpg

Pakko käydä nuuskuttamassa, vaikka oma vasikka ei tämä olekkaan. Karpalo ja Nuppineula.

vasikka3.jpg

Nyt tänään, eli lauantai aamuna jäi luistelut hallilla välistä, kun Justiina pyöräytti aamuyöllä pienehkön sonnipojan. Ja yllätys, yllätys taas sinne metsään, josta sitten jo tutuksi tulleella traktorikyydillä tuotiin aamun valjetessa navettaan. Tämä on kyllä ihan hassua, kun poikivat merkinnöistä huolimatta ihan missä sattuu järjestyksessä. Näillä alku lähti hyvin käyntiin ja muutaman tunnin ikäinen sonnipoika käy ahkerasti emon maitobaarissa nauttimassa lämmintä ternimaitoa. Tämä taidetaan ristiä Napiksi.

vasikka6.jpg

Lipton- siitossonni on nyt ollut viikonpäivät navetalla ja katselee aitiopaikalta navetassa viereisiin kettoihin syntyviä vasikoita. Pikkuhiehot, eli viimekesäiset pääsivät lehmien kanssa ulos ja samalla saatiin yksi poikimaketta lisää käyttöön. Liptonista kuultiin hieman huonoja uutisia, sillä se ehti astua viime kesänä ennen meille saapumistaan 20 hiehoa toisella tilalla, jotka ovat siellä nyt syntyneet. Vasikat ovat olleet aivan jäätävän kokoisia, jopa 50 kiloisia ja hiehojen poikimiset haasteellisia. Jos meillä käy samanlailla, se tietää taas sonniin vaihtoa tänä kesänä. Sukuihin sopivaa ja hyväluontoista sonnia on hieman haasteellista löytää, mutta alustavasti on jo ollut yhdestä puhetta.Aika näyttää, mutta toivottavasti meidän kesällä poikivat hiehot saavat terveitä, sopusuhtaisia vasikoita ilman ylimääräisiä haasteita ja hankaluuksia. Mikä tässä vielä on hassua, on Liptonin oma syntymäpaino ollut erittäin matala, muistaakseni noin 25 kiloa, kun normaali angusrotuinen vasikka painaa noin 38-40 kg. Sonnin oman pienen syntymäpainon johdosta sen olisi kuvitellut siirtävän jälkeläisiin keskimääräistä pienempää syntymäpainoa. Mutta aina ei mene, niinkuin on suunniteltu.

vasikka5.jpg

Ladossa muutama lehmä odottelee rauhallisena omaa poikimavuoroaan ja pikkuhiehot kulkevat ahkerasti johtajalehmän, Satun vanavedessä.

vasikka7.jpg

Saapa nähdä, syntyykö tänään vielä lisää karvapalleroita aamuisen sonnipojan lisäksi. Tuntejahan tässä riittää ja poikimaketoissa on jo kolme lehmää odottelemassa omaa vuoroaan. Tällähetkellä vasikoita on viisi kipaletta, josta kolme sonneja ja kaksi lehmäsiä. Parhailta lehmiltä toivotaan lehmävasikoita karjan uusimiseen ja kaikilta lopuilta sonnivasikoita vaikka kuitenkin aika sama, kumpia tulee, kunhan terveitä ovat ja pääsevät hyvin alkuun emojensa kanssa. Tämä on ehdottomasti vuoden työteliäisintä, vaikkakin ihaninta ja antoisinta aikaa.

Kissa jaksaa ottaa rennosti, eikä meidän kiiruista onneksi ymmärrä mitään. Eläkepäivillä, ansaituilla sellaisilla ja aina meidän sängyssä.

Mukavaa viikonloppua!

vasikka8.jpg

Niin ja erityiskiitos teille viimepostauksia kommentoineille! Näen kommenttinne, mutta harmikseni niihin en pysty vastaamaan, kun ne ei näy tuolla kirjoitusten lopussa kuitenkaan. Toivottavasti joku vuodatuksen väliaikainen ongelma ja saadaan kommenttikenttä taas pelittämään vanhaan tuttuun tapaan. Facesta löytyvään Oivalluksia aidanreunalta -sivulle voi myös käydä kommentteja heittämässä ja sivustosta tykkäämässä. :)