Meiltä kesälomalaiset lähti ja nuorimman yksi kummitädeistä saapui. Onnea on rakkaat ja läheiset kummit. Kaikkien lasten kaikki kummit kuuluvat onneksi meidän elämään, mutta muutamien kanssa pitkät välimatkat vaikeuttaa näkemistä. Nähtiin harvoin tai usein, niin kaikki meille niin kovin rakkaita. Tänään sai nuorin lapsista omalta kummiltaan erityishuomiota.  Meidän neiti on heti ihan myyty, kun joku mainitseekin sanan kynsilakka.

Yksiväristä, kimalletta ja päällyslakkaa. Varpaissa ja sormissa hieman erilaista.

Ekaa kertaa neiti pääsi lakkaamaan, kun kummitäti uhrasi varpaansa pienen lakkaajan käsittelyyn.

Hieman sinnepäin meni, mutta harjoitus tekee mestarin. Itse kun varpaisiin taiteilu alkaa vatsan takia jo olla tuskaista, en ole koekaniiniksi suostunut. Kummitädin varpaita takuulla lakataan tästä edespäin joka kerta. :)

Iltasella vielä kaikki prinsessa helyt niskaan ja menoksi. Kuvata piti neidin itsensä pyynnöstä ja prinsessamusiikkiakin olisi pitänyt laittaa soimaan. Mietin vaan mitähän se sellainen musiikki mahtaa olla?

"Kato, kato äiti, enkö olekin kaunis?" No onhan se kyllä melkoinen silmäterä. :)

Iltapesulle ja nukkumaan. Tärkeät tavarat jäivät olohuoneen pöydälle odottamaan aamua.

Huomenna saapuu kaikkien lapsien yhteinen kummitäti meitä moikkaamaan ja silloin on ihan erilaiset puuhat ja touhut, jos vanhat merkit paikkansa pitävät. Nyt kohti nukkumatin maailmaa.