Elo%200111%20715.jpg

Monesti tulee juteltua ihmisten kanssa maataloudesta, mutta emolehmä tuntuu olevan monelle täysin vieras käsite. Mikä sitten on emolehmä?

Emolehmä on lihantuotantoon jalostettu nautarotu, joka pääsääntöisesti poikii kerran vuodessa ja hoitaa vasikkansa itse. Tärkein eroavaisuus lypsylehmään verrattuna on että emolehmää ei lypsetä. Vasikka imee emonmaidot ja saa tästä parhaat ravinnot hyvään kasvuun. Meillä astumisen hoitaa abendeer angus- rotuinen kantakirjattu sonni, joten kiimojen tarkkailu jää sen hoidettavaksi. Kirjaan ylös kalenteriin milloin näen sen astuvan lehmiä. Astumisajankohdasta lasketaan milloin poikimisen odotetaan tapahtuvan. Kantoaika on sama kuin ihmisellä, eli 9 kuukautta. Poikimisen jälkeen tarkkaillaan, että vasikka löytää tiensä emon maitobaariin ja emo antaa sen rauhassa juoda. Jo muutaman päivän ikäisenä (kun napa on kuivanut) lähdetäänkin ulos harjoittelemaan aidoissa pysymistä. Ensin omaan aitaukseen ja oppimisen jälkeen muiden seuraksi laitumelle.

IMG_9723%20%E2%80%93%20kopio.jpgIMG_9722%20%E2%80%93%20kopio.jpg

Tässä meidän tämänhetkinen siitos-sonni Puustin Iglu.

0%2C001%20Iglu.jpg0%2C0012%20Iglu.jpg

Liharotuisen naudanrotu määräytyy aina isän rodun mukaan. Meillä on muutama kahden eri liharotuisen risteytyslehmä, mutta 90% on anguksia. Koska siis sonnivalinta on meillä aina ollut angus, kaikki vasikat ovat anguksia. Emoissa on kahden eri liharodun risteytyksiä, minkä vuoksi erivärisiä lehmiä löytyy useampia.

Työt usein häiritsee harrastustoimintaa, mutta päivittäin täytyy vähän töitäkin tehdä, jotta voi  suunnitelmiaan toteuttaa... Normi päivä alkaa meillä vetäsemellä saappaat jalkaan ja kipaisemalla pihan läpi navettalle. Aikataulullisesti meidän elämä on aika vapaata, sillä kasvatamme emolehmiä ja lihantuotantoon jalostettua pihvikarjaa. Kaksi kertaa päivässä siis eläimet ruokitaan ja tilat siivotaan. Lapset on usein hommassa mukana ja jo 2- vuotias tietää ja osaa yllättävän paljon touhuta omaan tahtiinsa navetalla. Lapset tykkäävätkin syötellä vasikoita, täyttää purusankoja ja olla paalinajossa mukana. Parhaillaan isännällä on kolme innokasta kyytiläistä tarktorissa "avustamassa".

Toukokuu%20201404%20405.jpgToukokuu%20201404%20451.jpgToukokuu%20201404%20414.jpgToukokuu%20201404%20437.jpg

Elokuu%20201203%20061.jpgElokuu%20201203%20025.jpgToukokuu%20201404%20476.jpgElokuu%20201203%20171.jpgElokuu%20201203%20169.jpgKes%C3%A4%200111%20307.jpgKes%C3%A4-Hein%C3%A42014%20060.jpg

Poikima-aikoina saattaa päivät venyä pariinkymmeneentuntiin. Silloin navetta on meille vuorotellen toinen koti. Olen siellä muutaman kerran nukkunutkin, kun olen seurannut poikivan hiehon tai luonteltaan vasikalle äkäisen lehmän vasikointia. Poikimahetki on suhteellisen nopeasillä avustamme hieholla aina vasikan pihalle. Suurin osa lehmistä hoiteleekin hommat ihan itsenäisesti, kunhan vasikka vain on syntymässä oikeinpäin. Vaikka useammansata poikimista olen jo seurannut, syntymänihme on jokainenkerta upea hetki. <3  Usein tulee mieleen omatkin ponnistelut aikanaan synnärillä ja siitä oppineena apu tulee olla lehmälläkin lähellä heti, jos näyttää että kaikki ei menekkään ihan oppikirjan mukaan.

Myös erityisen ihanaa on seurata lapsien kiintymystä vasikoihin. Ehkä seuraavat kuvat kertoo teillekkin enemmän, kuin 1000 sanaa. :)
Kes%C3%A4-Hein%C3%A42014%20354.jpgKes%C3%A4-Hein%C3%A42014%20358.jpgKes%C3%A4-Hein%C3%A42014%20068.jpg

0%2C0013%20Iglu.jpg0%2C0013%20Reetta.jpg

Voi sitä riemua ja ihanuutta katsella kesällä vasikoita emojensa kanssa laitumella kirmaamassa. Siinä on ehdottomasti tämän työn ihanin ja palkitsevin puoli. Vielä kun useammin olisi aikaa kuvata noita upeita eläimiä laitumilla. Ehkä sitten, kun lapset hieman kasvavat.

00.jpg

Vahtivuorosta vastaavat serobit Rocky ja Rambo:

IMG_1932.jpgIMG_1816.jpg

Ja rotanloukun tärkeä virka on annettu kissallemme Dinolle.

Kes%C3%A4-Hein%C3%A42014%20632.jpg

Loppukasvatusta kun harjoitamme, tämä liharotuisen naudan pihvilihaksi kutsuttu liha on aivan omaa luokkaansa maistuvuudeltaan. Harjoitamme lihansuoramyyntiä ja liha tekee kyllä hyvin kauppansa, vaikka missään emme ole ikinä mainostaneet. Kaikki kasvattamamme liha myydään suoramyyntinä. Kerran kun pääsee angus-pihvilihaa maistamaan, ei kaupanlihat sen jälkeen houkuta. Kannattaa yrittää selvittää oman asuinympäristönsä läheltä, löytyykö suoramyyntiä harjoittavia tiloja lähettyviltä. Lämpimästi suosittelen. Ja jos mahdollisesti anguksia kasvattavia, niin makuelämys on aina parempi.

Joulukuu201401%20141.jpg

Jauhelihat tulvat meille noin 7-12 kilon pakkauksissa erästä riippuen. Paistit ovat painoltaan 6- 18 kg ja ne vakumoidaan kokonaisina, fileet ovat kokonaisia tai puolikkaita ja myös vakuumiin pakattuja, painot näissä heittelee lähteneen eläimen koon ja teurastamon pakkaajan mukaan. Jokainen kokolihapalan ostaja saa ohjeet mukaan lihan raakakypsytyksestä.

Joulukuu201401%20142.jpg1%20%282%29.jpgJoulukuu201401%20144.jpg

Meillähän emot ja sonnipoika ulkoilevat ympäri vuoden.

angus%20sonni.jpg

Rakkaus.

IMG_3079.jpg