Joulun aika. Ehdottomasti mielestäni vuoden paras hetki. Valkoista, harmaata, punaista, terästä ja rutkasti kynttikänvaloa. Niistä ja joululaatikoiden -ja piparintuoksusta saan pikkuhiljaa sytytettyä joulufiilistä. Kotikin alkaa pikkuhiljaa näyttämään siltä, miltä kuuluukin.
Paljon kynttilöitä jokapuolella. Lapset tuo hieman lisähaastetta kynttilänpoltteluun päivisin, mutta lyhtyjen avulla siitäkin selvitään.
Jos takassa ei pala valkea, nautitaan kynttilöistä.
Toki myös Marimekon skooleja löytyy jouluisesta sisustuksesta. Harmaat on pakattuna jonnekkin niin hyvään säilöön, että eivät ole vielä vastaan tulleet. Mutta tulevat vielä kyllä.
Kaksi karvakorvaista vanhusta nauttii iltaisin kiireettömästä hetkestä sohvan pehmeydessä.
Vallilan Ruususta, Pentikin Juhlaa, Finnlaysonin Elefanttia ja hieman Ikeaakin tekstiilivalinnoissa. Jotain pientä punaista voisi laittaa vielä tauluseinämälle... Ehkäpä pieni väreihin sopiva maalattu punatulkku kehyksiin hieman väriä tuomaan muuten niin mustavalkoiselle seinämälle.
Joulukuusi meille kotiutui jo ensimmäisenä päivänä joulukuuta. Pikkuhiljaa koristeita on löytynyt lisää ja lisää. Rakkainpia niistä ystävän tekemät valko/harmaansävyiset enkelitontut ja toiselta ystävältä saadut virkatut valkeat sydämet. Muutama koriste vielä oksille ilmaantuu, kun soodataikinasta niitä ehditään lasten kanssa askarrella.
Valkeat, timantein koristellut lasipallot ovat olleet luottokoristeet jo useamman vuoden ajan.
Tällaista täälä tänään. Paljon suunnitelmia ja vielä tekemistäkin, mutta aika meinaa hieman olla kortilla. Itse jouluna ei sitten tehdäkkään mitään ylimääräistä, ollaan vaan ja naatitaan perheen ja ystävien seurasta.
Ihanaa joulunodotusta jokaiselle!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.