Lähdettiin eilen porukalla omaan rantapusikkoon joulukuusta hakemaan. Koirat otettiin mukaan völjyyn ja lapsilla oli mukana rattikelkkaa, liukuria ja pulkkaa mäenlaskua varten.
Rompsu heilui käsisahan kanssa ja pikkuiset risut saivat kovaakin kyytiä metsurinalun käsittelyssä.
Ihme rimpuloita oli kuuset rantapusikossa joten katseeni kiinnittyi hieman isompien puiden tuuheisiin latvuksiin. Toisaalta jäin miettimään, mentäisiinkö tämä vuosi kuitenkin pelkällä pöytäkuusella, sillä vauvojen riippukeinu on lähestulkoon sillä ainoalla olohuoneen paikalla, jonne joulukuusta voisi sovittaa. Kuusen voisi viedä myös mahdollisesti terassille tai huvimajaan.
Eväänä oli kuumaa glögiä ja mustikkamehua kera pipareiden. Kovin pitkää lenkkiä ei umpihangessa kierrelty, sillä vaunuilla rantatieltä erkaneminen oli mahdotonta ja kokoajan piti olla kuuloetäisyydellä..
Koirillakin oli eväskorissa herkkuja mukana. Alkaa ikä näkymään jo hieman kovimman vauhdin hiipumisena, mutta silti kovasti nenä maassa nuuskuttelivat hangella näkyviä eläinten jälkiä.
Kuusenhakureissu ei tuottanut toivottua tulosta, sillä loppujen lopuksi marssittiin kotiin tyhjin käsin. Isommassa kuusessa oli toivotunlainen tuuhea latva, mutta se sai jäädä kaikessa rauhassa kasvamaan ja jatketaan huomenna kuusen katselua toisaalta.
Kotona alkoi pipareiden koristeluoperaatio paljun lämpenemistä odotellessa. Lasten mielestä vauvojenkin pitäisi päästä muiden mukana kylpemään. Ensi kesänä kyllä pääsevätkin.
Koristepurkit esille ja hommiin...
Peruspipareita ja peuroja...
Lasten ihania ja persoonallisia koristeluita.
Mitä enemmän hörselöitä päällä, sen parempi. Jouluksi asti näitä tuskin riittää ja meiltä loppui piparit kesken mikä tietää uutta piparinpaisto -operaatiota.
Tänään illalla vielä luvassa poikien joulujuhla. Sinne lähtöön pitäisi tässä pikkuhiljaa alkaa valmistautua.
Hauskaa maanantai-iltaa teille kaikille.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.