Sitä se on meidän kesä alusta loppuun, sadonkorjuuta. Tuhannen paalin tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta onhan noita pyöröpalleroita alkanut mukavasti kertyä. Pikkupaalit on plussaa siihen päälle. Sadepilvet liippasi turhankin läheltä aiheuttaen ylimääräisiä sydämen tykytyksiä, mutta pienen onnenkantamoisen saattelemana saatiin kuivana talteen edellisen poutajakson heinät.
Lasten mielestä pikkupaalien teko on mukavaa puuhaa. Varsinki paalauksen katselu, kun paaleja tipahtelee tuon tuosta paalaimen perästä pellolle.
Lapsityövoimakin otetaan välillä käyttöön. Lapset ei paaleja jaksa heitellä, mutta ensimmäisten paalikerrosten järjestely onnistuu hyvin ja sen jälkeen kirmailevat pellolla tai keikkuvat paalikasan päälä kuin viimeistä päivää. Kylmälaukussa pellolle kuskatut juomat virkistävät kummasti niin pieniä kuin isompiakin heinätyöläisiä.
Huvittavaa on, että välillä lapset kysyvät onko pakko lähteä mukaan? Välillä on ja välillä ei. Vaikka ei olisikaan, niin lähes aina haluavat kuitenkin mukaan. Ja jos kaveritkin pääsee, niin sittenhän sitä vasta hauskaa onkin. Olen kyllä sitä mieltä, että lasten on ihan pienestä jo hyvä oppia jotain tekemäänkin, vaikka tuskin heistä yksikään tulee tällä alalla hommiansa tekemään.
Kasalla alkaa olla jo sen verran korkeutta, että lapset saavat laskeutua alas. Pitkään paalikärryyn menee kevyesti useampi sata paalia. Heinä oli ekavuotista nurmea, puhdasta timoteitä ja menee pääasiassa vasikoille ja hevosille.
Meillä on vanhoja heinälatoja useamman pellon nurkassa ja nyt ne saivat täytettä. Yksi lato tuli täyteen ja toiseenkin vielä riitti mukavan kokoinen kasa. Reippaalla kädellä merisuolaa joka paalikerroksen väliin tuomaan makua ja imemään säiden vaihtelusta johtuvaa kosteutta.
Vanhoissa ladoissa on ihan oma tunnelma. Tälläkin yksilöllä olisi takuulla monta mielenkiintoista juttua kerrottavana.
Saakos kuormasta syödä? Amarantin mielestä oli varsin oiva tilaisuus ottaa maistiaiset kuorman purun yhteydessä. Ja kyllähän ne muutkin saman laitumen kaverit kerääntyivät heti paikalle ihmettelemään ja maistelemaan.
Hommat hoidettu ja viimeinenkin heinäpaali saatu sateelta suojaan. Ei mennyt montaa tuntia, kun sitä vettä alkoi tulla ihan kunnon volyymilla.
Kun meidän tokalle luokalle lähtevä esikoinen pääsee vastaamaan musiikista, soi takuulla jotain konemusiikkia. Alunperin pihasaunaan ostettu JBL:n matkakaijutin on meillä mukana nykyään melkein joka paikassa. Ihan huippu hankinta, jonka avulla työnteko sujuu vähän niinkuin huomaamatta, tosin riippuu paljon dj:stä. :)
Hommien jälkeen on hyvä huuhdella heinänpölyt järveen. Oli vesi sitten kylmää tai lämmintä, aina riittää lapsilla intoa vesileikkeihin.
Sateisista ilmoista johtuen ulkohommat jäävät ainakin toistaiseksi vähemmälle. Tänään olisi tarkoitus tehdä koko kodin siivous sillä täälä on viimepäivien vilskeessä päässyt paikat lievästi sanottuna räjähtämään. Siivouspäivästä kuullessaan nuo kaksijalkaiset ovat varmasti takuulla mielissään. Not!
Pienimmät on parhaillaan päikkäreillä ja jostain pitäisi juuri nyt riipiä pikaisesti siivousbuusti päälle. Loppuviikosta tulossa harvinaisia vieraita, enkä meinaa malttaa odottaa jälleennäkemistä. Viime kerrasta on kulunut ihan liian paljon aikaa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.