Aamulla herätys seiskalta, ysiltä oltiin valmiina lähtöön ja iltasella puoli kympiltä kotiuduttiin. Kellon ympärys vierähti helposti Jyväskylän reissulla ja antoisaa oli. Koko reissun perimmäinen syy oli käynti gravidassa masuasukkeja kurkkaamassa. Molemmilla kaikki hyvin, napavirtaukset hyvät ja kasvoivat juuri niinkuin pitikin. Hieman jännitti, sillä sain eilen kovan tällin sähköpaimenenlangasta suoraan mahaan. Kävi mielessä, että jos nyt jommalle kummalle sattui jotain ikävää, mutta onneksi selvittiin säikähdyksellä.  Masussa oleilivat toinen istumassa ja toinen pää alaspäin samassa asennossa ja molemmilla päät toistensa jalkoväleissä. :) Ei meinaan saanut näkyvyytttä, kun kysyin voisiko vielä varmistaa kertaalleen sukupuolet. Peitossa olivat siis visusti kumpainenkin. Olivat jo reilun kilon painoisia mölliköitä ja kasvu tästä seuraavina viikkoina tulee vaan kiihtymään. Apua, mihin vielä joudun tän vatsani kanssa. Nyt se on jo kiinni auton ratissa ja oleminen alkaa muutenkin olla aika mielenkiintoista.

Napattiin siis lapset aamulla suoraan kummitädin luota, joka hänkin hyppäsi matkaan mukaan. Meidän kummityttö otettiin myös matkalta kyytiin ja johan oli koko revohka kasassa. Ennen gravidakäyntiä parkkeerattiin minibussi Hopp Lopin pihaan ja mentiin porukalla hetkeksi katsomaan juuri uudistunutta sisäleikkipuistoa. Hieno oli ja ehdottomasti tervetullut uudistus vanhaan hoploppiin verrattuna.
hopplop.jpg

Kauaa ei ehditty isännä kanssa Hopplopin riemuista nauttia ennen kuin lähdön aika sairaalalle päin koitti. Muut jäivät leikkimään ja tiesin että kummitäti saa aika kylmää ja kiireistä kyytiä. :)

hopplop1.jpghopplop2.jpg

Gravidareissun jälkeen takaisin puistoilemaan ja vastassa oli iloinen ja hiestä märkä oleva joukkio.

hopplop3.jpghopplop5.jpg

Tämä on ehdottomasti kivoin Hopploppi, missä ollaan käyty. Toinen suosikki on Ideaparkin Funnparkissa sijaitseva saman ketjun leikkipaikka.

hopplop4.jpg

Kaikilla oli kiljuva nälkä ja ajettiin lähistöllä sijaitsevaan uuden Prisman Buffaan. Ai nam, herkkusienikeitto oli viedä kielen mennessään. Muutenkin sielä oli aika monipuoliset ja maukkaat ruoat valmisketjuksi, joten jos reissun päällä on kannattaa muistaa se yhtenä kivana vaihtoehtona. Noistahan löytyy yleensä kaikille jotain mieleistä evästettävää. Esimerkkinä tänään oli salaattipöytä, erilaisia pizzoja, sienikeittoa, lihapullia, wingsejä, riisiä, lihaisaa pastaa, kermaperunoita, lihakastiketta ja höyrytettyjä vihanneksia.

jyppi.jpg

Syönnin jälkeen me kaikki aikuiset oltaisiin oltu ihan valmiita jo kotimatkalle, mutta ei tullut kuuloonkaan. Koska luvattu oli ja uimakamppeet oli mukaan pakattu, auton nokka kääntyi kpohti Laukaata ja Peurungan kylpylää. Väkeä sielä oli riittävästi ja kotirannan viileässä järvivedessä karaistuneet kersat tykkäsivät vuorotella kylmä -ja kuuma-altaissa.

jyppi1.jpg

Vajaa kolme tuntia lilluttiin ja alkoi jo väsymys painaa.

jyppi2.jpg

Kotimatkalla lapsille iski taas kiljuva nälkä ja hirvaskaan ABC:llä oli seuraava ruokatauko. Nauravia nakkeja ja hamppareita. Nyt tulee kyllä korvista ulos jo pikaketjujen mättöruoka, mutta ainakin lasten toiveita täytettiin parhaan mukaan.

jyppi3.jpg

Suoraan kotimatkalla käytiin vielä vilkaisemassa huomista savottaa. Tarkoitus olisi paalata pikkupaaleja tyhjentyneisiin heinälatoihin. Heinät siis olivat isännän pöyhimisistä johtuen rutikuivia, joka tarkoitti sitä, että nyt ne olisi vielä ajettava paalausta varten karholle. Alunperin tarkoitus oli paalata vasta lauantaina, mutta sade-ennusteisiin piirtyneet vesipalkit saivat meidän homman aikaistumaan jo perjantaihin. Jos heinät olisivat olleet vielä kosteita, ne olisi paalattu pyöröpaaleihin muovien suojaan.

kuivahein%C3%A4.jpg

Kun päästiin kotiin lapset menivät iltapalan jälkeen kiltisti pehkuihin ja nukahtivat muutamassa minuutissa. Tuskin inahdustakaan kuului, ennen kuin tasainen kuorsaus täytti huoneen. Kyllä ihmeteltiin, mistä pikkuväellä virtaa riittää. Meidän nuorimmainen ehti autossa päivällä nukkua vajaan  Tällaisia päiviä siis mieluusti nukkumaan menemisten suhteen lisää. Itsekin olen ihan kanttuvei ja valmiina vaakatasoon. Is minuuttia ja sillä porskutti suupielet korvissa aina sänkyyn nukahtamiseen saakka. Isännyys sen sijaan lähti vielä navettahommiin ja sen jälkeen ajamaan heinät karholle parin hehtaarin alalta. Viileällä iltasella kuulemma juurikin sopivaa hommaa. No mikäs siinä jos jaksaa, mutta itsestäni sain juuri ja juuri sen verran mehuja irti että sain kauppakassit kaappiin tyhjennettyä ja nyt loikoilen tätä kirjoitellen jalat pystyssä kotisohvalla. Ihana päivä, mutta vielä ihanampaa olla nyt kotona. Jos joku tuttu tykkää huomenna tulla heinätalkoisiin, niin soittoa tänne päin. Ylimääräisiä käsipareja ei siinä hommassa ole ikinä liikaa, eikä minusta itsestäkään ole siihen puuhaan kovin moneksi tunniksi ainakaan. Jos urakkaa tuntuu huomenna tulevan liikaa, vetäistään loput kuivaheinät isompiin paaleihin.

Nyt nukkumaan ja keräämään voimia huomiseen urakkaan niin levollisin mielin myös vauvojen hyvistä kuulumisista. Hyvää yötä!