Saatiinpa kokea tässäkin perheessä ensimmäistä kertaa perhepäivähoitolasten joulujuhla. Meidän neiti, joulupäivä 4 v täyttävä on kaksi päivää viikossa nuuhkimassa ulkopuolisia tuulia ja nyt mentiin joulujuhlaa katsomaan koko perheen voimin.

Paljon iloisia lapsia, ylpeitä vanhempia, hilpeyttä ja jännitystä.  Oma rakkaus niin söpönä kera pupunkorvahattusen.hoitolasten%20joulu1.jpg

Ja tusinoittain lisää söpöläisiä paimenista enkeleihin...

hoitolasten%20joulu5.jpg

Rinkulan ryhmä esitti Metsämökin ikkunan ja sitä laulua leikkeineen ehdittiin harjoitella kotonakin sen miljoona kertaa. Ja aina yhtä tohkeissaan.

Kas metsämökin ikkuna.
Sielt' tonttu ulos kurkistaa.
Jänö laukkaa laputtaa
ja oveen kolkuttaa.
Auta, auta, pyydän sua.
Metsämies kun vaanii mua.
Sulle suojan tarjoan,
siis kätes ojenna!

Samasta laulusta neiti keksi veljiensä kanssa lukuisia eri versioita parin edellisen viikon aikana ja yksi niistä meni jotakuinkin näin:

Kas kotitalon ikkuna.
Sielt' vauvat ulos kurkistaa.
Iskä laukkaa laputtaa
äiti oveen kolkuttaa.
Auta, auta, pyydän sua.
Hornanhenki kun vaanii mua. (Joku Minecraft tyyppi)
Sulle keksin tarjoan,
siis kätes ojenna! ...ja mahtava naurunremakka päälle. :)

0000000000000000000000000000000000000000

Neidille oli ostettu joulua varten punainen hame, jossa oli kiiltelevä hopeareuna. Juhlia edeltävänä iltana pengottiin vintillä joulutavaroita ja minun lapsuuden aikainen mekko (jaiks, niin kauheineen pitsikauluksineen ja hihoineen!!!) pöllähti jostain esille. Saako sovittaa? No toki saat. Ehkä olisin kahteen kertaan miettimyt vastausta jos olisin tiennyt kuinka palavasti neiti heti rakastui perintökolttuunsa. "Tämän laitan sitten huomisiin juhliin." Taivutteluista huolimatta muu ei kelvannut ja ei auttanut kuin heittää mekko pesuun. Hieman ajattelin, että josko sille vaikka kävisi pesussa jotain ikävää, mutta mitä vielä. Sieltä se ainakin kolmekymmentävuotta vanha mekko kauluksineen löytyi eheässä kunnossa muun pyykin seasta. "Äiti, muistithan laittaa mekon kuivumaan? Tässä vaiheessa jo jouduin antamaan periksi. Mekko tulisi olemaan neidin juhla-asu.

Olihan se nyt toisaalta ihan söpökin ja oikeastaan aika kantajansa näköinenkin. hoitolasten%20joulu4.jpg

Juhlan loppu puolella paikalle ilmestyi joulupukki. Siinä Rinkula olisi höpötellyt pukin polvella vaikka loppuillan, ellei pukin juttusille olisi ollut muitakin innokkaita lapsia. Yhtään ei ihme kyllä ujostellut ja pelätä ei tarvinnut kun on omien sanojensa mukaan ollut niin kiltti. Siitä kiltistä en kyllä ihan aina välttämättä ole samaa mieltä, vaikka yleensä niin pirtsakka ja kiltti tapaus onkin.

hoitolasten%20joulu3.jpg

Lopuksi pojatkin uskaltautuivat pukin läheisyyteen. "Toivoitko pukilta sitä i badia?" Ei toivonut. Hassua, että toisaalta uskovat pukkiin, vaikka siitä heille ei ole koskaan sen enempää kerrottukkaan ja porukalla aina ollaan joululahjaostoksilla. Kiva jos johonkin uskovat, mutta huijaa en jos pukin olemassaoloa arvuuttelevat. Tonttuja meillä on kyllä käynyt ikkunan takana jo muutamana aaton aattona ja niistä lapset ovat olleet innoissaan.

hoitolasten%20joulu2.jpg

Tänään uusi päivä ja uudet kujeet. Hieman odottelen meille vierasta tälle päivälle, mutta saapa nähdä passaantuuko mieidän aikataulut yksiin. Pikkuneidillä on kotipäivä "akkaporukalla" ja meillä olis tarkoitus hieman jotain leipoa, jos ajatus suinkin sopii pikku emännille.