Helmikuu%20201201%20018.jpg

Kotimme on 1952 vuonna rakennettu, noin 180 asuin-neliötä käsittävä rintamamiestalo, johon on 70-luvulla tehty laajennus. Meidän omistukseen talo tuli vuonna 2002 ja melkein siitä asti on ollut tarkoitus uudistaa talon ulkokuori. Toissa vuonna paikallinen Agrimarketti lopetti ja päätin sieltä käydä edullisesti ostamassa maalit. Näin ollen keväällä oli pakko remontti aloittaa. Kuvittelin, että työtahtimme olisi yksi sivu kesässä, mutta kelit oli erittäin suotuisat eikä mennyt kuin pari viikkoa ja koko talo oli kierretty ympäri.

Itsestäni ei ole korkeanpaikankammon vuoksi tikapuilla keikkumaan, mutta maalasin maassa kertaalleen päätypontatut paneelit, joita oli reippaat 1600m. Osan vielä kahteen kertaan kun ensimmäinen maalisävy ei ollutkaan tarpeeksi tumma ja sävytin maalit vielä uudelleen.

15%2C52.jpg

Remontti lähti tietysti käyntiin vanhan laudoituksen purkamisella. Sorkkarauta ja purkurauta olivat välttämättömiä apulaisia, sillä varsinkin räystään alla olevat ”poikaset” oli lyöty kiinni niin jäätävän kokoisilla nauloilla, että oli tuskaista saada muutamia irti.

15%2C4.jpg

Etenimme hommassa aina seinä kerrallaan, aloittaen pihanpuoleisesta, jälkeenpäin rakennetusta osasta. Villat oli huonosti laitettu ja tummuneet, joten ne vaihdettiin kokonaan uusiin. Myös koko taloon tuli kaksinkertaiset tuulensuojalevyt. Vanhassa puolessa onkin purueriste vinolaudoituksen alla, joten siinä riitti ikkunoiden alle lisätty puru, tuulensuojalevyt ja rimoituksen päälle asennettava ulkovuoripaneeli. 

Talon päädyt oli tosi korkeat ja huimasi ihan katsella, miten isäntä tikkaiden päässä keikkui. Jossain vaiheessa tehtiin trukkilavoista etukuormaajaan teline, jonka päällä oli hieman tikkaita helpompi työskennellä. Yhdeksi päiväksi saatiin myös lainaan tuo yläpuolella kuvassa näkyvä tarktorin takasovitteinen nosturi, jolla päätykolmion korkeimman kohdan laudoitus oli asiallista purkaa.

Talkooväkeä riitti kiitettävästi ja aina saatiin apua, kun oli hetkiä jolloin lisäkädet oli tarpeen. Minun ajastani kuitenkin suuren osan haukkasi näiden vintiöiden paimentaminen, ruokahuolto ja navetalla jatkuva juoksu poikivien ja jo syntyneiden vasikoiden luona. Alenpana kuvassa sylissäni pieni Lennart vasikka, joka syntyi ihan minikokoisena, mutta sai kasvussa kesänaikana muut sonnipojat hyvin kiinni.

Toukokuu%20201402%20308.jpg

Toukokuu%20201402%20076.jpg

 

Ei mennyt kuin muutama viikko, kun talo oli kierretty kokonaan ympäri. Minulle jäi ikkunoiden maalaus ja keittiön ikkunat maalattiinkin saman tien myös sisältä. Yläkerran lastenhuoneen remontin yhteydessä sinne uusittiin ikkunat, joten väri oli toisessa kerroksessa valmiiksi oikea valkoinen.

Suunniteltiin ihan aluksi ikkunanpokia mustiksi, mutta lopputulos olisi kuitenkin ollut liian synkkä. Yhden yläkerran päätyikkunan ikkunan vuorilaudat kuitenkin jäivät mustanvärisiksi muistuttamaan tästä alkuperäisestä suunnitelmasta.

1%2C223.jpg

Ja muualle laitettiin valkoiset ikkunanpielet. Olen niin tyytyväinen lopputukseen ja se näyttääkin sitten tältä:

2.jpg

Mutta kuitenkin jotain näyttää puuttuva... (Terassin rakennus oma postauksensa)