Perjantaina oli paljon odotettu ja etukäteen jännittänytkin ultra Gravidassa. Hieman hämmästelevien tunteiden kera lähdettiin sieltä kylläkin kotia kohti. Kaikki oli vauvoilla hyvin, peräti loistavasti mikä tietysti koko reissun tärkein asia. Siveellisesti sielä olivat jälleen kerran kintut ristissä ja vieläkään ei saatu vahvistusta uudelleen sukupuolista, eli sillä oletuksella mennään että neitejä tulossa. Kilon olivat kasvaneet molemmat viime kerrasta ja enää puuttuu muutaman sata grammaa, että keskosuuden raja  2500 grammaa on ylitetty.

Hämmennystä aiheutti lääkärin kysymys olisiko ihan kauhea shokki, jos vauvoja olisikin tulossa kolme? Päitä kuulemma näkyi kolmen edestä ja kauan ultralla katsellen tutki ja ihmetteli. Näytti meillekin eri puolilla vatsaani sijaitsevia päitä. Mietti kyllä sitäkin kun vauvat alkavat olla niin hyvän kokoisia, että näkyykö ne vaan niin ihmeellisen hyvin eri suunnista. Kävi mielessä sekoittiko pään kuitenkin takamukseen. Kun lopuksi kyselin, millaiseen johtopäätökseen nyt tuli, niin vastaukseksi sain " Taitaa täällä kuitenkin ne kaksi vaan olla." Niille puheille jäi ja jätti kyllä miettimään tämä TAITAA KUITENKIN...

Netistä kun selvittelin asiaa on monille kolmosten odottajille asia kuitenkin selvinnyt vasta viimeisillä viikoilla ja samaa mieltä oli tuttu eläkkeelle jäänyt kätilökin ettei näillä viikoilla asian paljastuminen mikään mahdottomuus olisi. Olishan se nyt aikamoinen pommi, jos synnyttämään menisi kahta ja kolmen kanssa kotiutuisi. Isäntä tähän kyllä rentoon tyyliinsä tokaisi, että kyllä ainakin autoon mahtuisi. No huh huh. Olen nyt kuitenkin vakaasti siinä uskossa että kaksikko vatsassa kasvaa, mutta en voi kieltää etteikö olisi hieman lisää jännitysmomenttia tuonut näihin viimeisiin viikkoihin.

Muutamat kireähköt supistukset eivät olleet onneksi saaneet vielä mitään aikaan, vaan paikat oli tiukasti kiinni ja kanavaakin 4-5 senttiä jäljellä. Voin siis huoletta jatkaa touhuja oman voinnin mukaan ja uskaltautuisin vielä järveenkin rantasaunailun lomasta uimaan.

Samalla kun sivistyksen pariin täältä maalta päästiin päätettiin hankkia loput tilpehöörit vauvoja varten. Ostosreissusta tuli vaan yllättävän raskas kun rampattiin niin monessa paikassa ja aikaa vierähti helposti kuusikin tumtia. Cittarissa oli ihania ja omaan sisustussilmään täydellisesti natsaavia laatikoita, jollaisen sitten ostin vauvojen lipaston päälle härpäkkeiden säilytykseen.

Ostoslista ehti hukkua ennen apteekkin pääsyä, mutta nyt on apteekkitarvikkeet kynsisaksia ja vauvoille sopivaa kuumetta laskevaa lääkettä vaille valmiina.

Tutit on olleet kiven alla, mutta vihdoin saatiin ihan pikkuruisia tutteja hankittua muutamia. Sitähän ei voi etukäteen tietää syövätkö niitä vai eivät, mutta melkoinen helpotus se on, jos niihin oppivat muutaman viikon ikäisinä eikä itse tarvisi olla jatkuvasti täyttämässä huvitutin virkaa.

Vielä muutaman anti-colic tuttipullo lisää ja uusia tutteja jo aiemmin käytössä olleisiin pulloihin.

Liivinsuojia, puhdistuspyyhkeitä ja monta pakettia vaippoja.

Edellisten lasten vauva-ajoilta jääneet harsot ovat jo harmaantuneet ahkerassa käytössä, joten ne saavat kaikki pysyä vaippatouhujen harsoina. Nyt sattui löytymään tällaisia värikkäitä ihanuuksia joita voi sitten käyttää vaikka pukluharsoina ja siistinpina pyyhkeinä. Bambuharsoja on paljon kehuttu, mutta sellaisista ei omakohtaista kokemusta ole. Parit imetysliivit ja pari pakettia siteitä lähti myös matkaan mukaan. Ei kyllä yhtään houkuta se synnytyksen jälkeinen aika vuotoineen kaikkineen ja hormoonihuuruineen. Jos nyt sais siirtyä nappia painamalla aikaan kuukausi jälkeen synnytyksen, hyppisin sen nappulan päällä tasajalkaa. On se alku aina sellaista säätämistä, että hieman hirvittää ja vielä kahden kanssa, saati jos tulokkaita oikeasti olisi kolme kipaletta. Jotenkin ei aivot tunnu toimivan kunnolla ja tässä on mietitty onko nyt kaikki oleellinen pikkuhiljaa kasassa. Tuleeko jollekin teistä mieleen jotain oleellista ja tärkeää puuttuvaa? Ne vauvat vielä tietysti, mutta entäs jotain muuta? :)

Ihana pinnasänky saatiin ostettua kaverilta aiemmin tällä viikolla ja pärjätäänkin nyt yhdellä sängyllä koska se on selvästi yksilösänkyä huomattavasti kooltaan suurempi. Kun sen saan kokonaisuudessaan valmiiksi laiteltua laitan teille kuvaa nähtäväksi. Ainut mikä vielä on hankkimatta on hoitotaso ja siihen pehmusteet ja se kaksosille tarkoitettu unipesä. Kuviteltiin että tuplaleveän kaksosille suunnitellun hoitoalustan saisi mistä vaan lastentarvikeliikkeestä, mutta eipähän se niin mennytkään. Sellaisia vaan yksinkertaisesti ei ole. Isännyys lupasi sellaisen vauvoille nikkaroida, mutta millähän ajalla? Nyt täytyy siis ostaa yksi taso pehmusteineen tai kaksi tasoa vierekkäin. Tällaiset ihanuudet löysin Jollyroomin nettikaupasta ja toisen luultavasti näistä laitan tilaukseen. Osaisinpa vaan päättää kumman haluan.

Jyväskylässä oli monipuolinen lastentarvikeliike Baby Style. Viime käyntikerrasta olikin vierähtänyt vaivaiset neljä vuotta. Ihan rakastuin niihin kaikkiin tarvikkeisiin, mitä sielä pääsi hipelöimään. Isännyys vielä sanoi, että ota nyt vaan kerralla kaikki mitä mieli tekee ja tarvitaan. Hah. Tietäis vaan, minkä verran on jo nyt mennyt hankintoihin ja vaatteisiin rahaa niin vois olla asiasta pikkuisen eri mieltä. :) Tai no toisaalta ei ole kyllä koskaan kritisoinut mun hankintoja, että enpä tiedä. Sanoo vaan että osta joskus itsellesikin jotain, kun aina kaikki hankinnat menee lapsille. No viime aikoina oon kyllä sitten sisustusjuttuihin panostanut jonkinverran ja harvoin "hyvät" hankinnat on harmittanut jälkeen päin. Enhän minäkään toisaalta puutu toisen puoliskon työkaluhankintoihin, vaikka niitä tuntuu ostelevan yhtä kyytiä.

Mutta anyway tähän sarjaan rakastuin ihan välittömästi. Sarjan nimi on Done by Deer ja se sisältää kaikkea mahdollista sisustushärpäkettä ja lastentarviketta laidasta laitaan. Heti kotiuduttua selasin googlesta valikoimia ja ainakin Jollyroomissa näytti kattavasti olevan näitä tuotteita tarjolla. Tarkoitus on tehdä tästä pikapuolin hieman laajemminkin juttua tänne blogiin.

Voi iik, mitä ihanuuksia.

Tällaiset lelut tulee varmaan vielä hankittua vaunuihin äidin ja vauvojen iloksi.

Mutta myös nämä mustavalkoiset mobilet saivat muutaman ylimääräisen sydämenlyönnin aikaan. Aivan mielettömän ihanat hoitopöydän tai pinnasängyn päälle vauvoja viihdyttämään juurikin lemppari väreissäni. Vielä en hankkinut näitäkään, mutta luulen että tällaiset meidän makuuhuoneen katosta vielä jossain vaiheessa tulee roikkumaan. Liikkeen avulias myyjä opasti hankkimaan monikkoperheille kuuluvan kortin jolla saa kyseisestä liikkeestä kaikista normaalihintaisista tarvikkeista alennusta.

Samalla reissulla käytiin vihdoin ostamassa uusi astianpesukone edellisen reistaavan tilalle. Sillä kun sai välillä pestä kahteen kolmeen kertaan koneellisen ennen kuin tuli puhdasta jälkeä, ei siis kovin taloudellista ja luontoa säästävää toimintaa puhumattakaan jos astioihin jää pesuainejäämiä  Ikää "vanhalla" ei ollut kuin 2 tai 3 vuotta, mutta kun hermo meni niin se sitten meni. Oltiin ennalta päätetty ostaa paljon kehuttu  Miele, mutta koska muutamassakin eri liikkeessä myyjät vakuuttivat Asko-merkkisen olevan astianpesukoneiden ehdotonta kärkeä, päädyttiin sitten ennakkosuunnitelmista poiketen sellaiseen. Malli on D6300IW. 5 vuoden täystakuu kaikille osille kotiin korjattuna teki kieltämättä ihan hyvän vaikutuksen.  Kaikissa muissa takuu oli 2-vuotta jo monessa se koski vain moottorivikoja. Nyt saa lapata astioita kolmeen eri tasoon ja kieltämättä uusi "työkaveri" vaikuttaa ihan loistavalta. Olen niin kertakaikkisen laiska tiskaamaan mitään käsin, että kone meillä pyörii useamman kerran päivässä.

Yksi ystäväni hankki muutama viikko sitten uuden pyykinpesukoneen ja sanoi olevansa siihen ihan rakastunut. Kysyi vielä, että voiko pyykinpesukonetta rakastaa. No jaa, kai sitä voi tai jotain sen suuntaista taisi olla vastaukseni. No nyt tiedän että kodinkonetta voi rakastaa. Ei tosin samalla lailla kuin monia muita asioita, mutta kyllä minäkin hivenen rakastunut taidan tuohon uuteen mööpeliin olla. Toivon että tyytyväisyys on jatkossakin samaa luokkaa, kuin uuden karheana ja että nyt meillä olis pesukone joka toimisi moitteetta pitkästi eteenpäin.

Meillä meni reissussa 10 tuntia ja olin loppuvaiheessa ihan riekaleina. Lantio meinasi sanoa sopimuksen irti, mutta en kyllä yhtään ihmettele sitä sillä kävelymäärällä. Neljässä paikassa käytiin astianpesukonetta katsomassa, myös kierrettiin Cittarissa, Prismassa, Kodin ykkösen konkurssipesässä, Ikh:ssa ja ihan lopuksi vielä sisustustavaraliikkeessä. Tosin sisustusliikettä en enää pystynyt kiertämään lopuksi läpi kuin yhdestä kulmasta, mutta seuraavalla ultrareissulla sinne on päästävä tutustumaan ajan kanssa. Aivan ihana liike ihan Baby Stylen naapurissa. Nappasin muutaman kuvan mutta lähes koko liike jäi toistaiseksi itseltänikin kiertämättä.

Paljon uniikkejä yksittäiskappaleita, kuten kuvan lehmäpatsas.

Riviera Maisonin tyylistä tykkääville paikka oli ihan taivas.

Tuolla oli vaikka ja mitä! Innokkaan sisustamisesta tykkäävän kannattaa poiketa jos liikkuu Jyväskylän suunnalla.

Tänään päivä alkoi ekaluokkalaisen koulujenvälisellä urheilukilpailulla. Paljon tuttuja liikkeellä ja kaunis, mutta tuulinen keli. Sieltä riennettiin kodin kautta pikaisesti vaatteet vaihten naapuriin 70-vuotis juhlia juhlistamaan. Kauaa ei sielläkään keretty poiketa, kun ekaluokkalainen lähdettiin viemään kaverisynttäreille. Sitten alkoikin sähkökatkos joka kesti lähes koko päivän. Itsekkin ihan poikki eilisestä joten vaakatasossa sohvalla loikoilu oli olennainen osa tätä päivää. Kotipihan lehtikuusiaidasta kaatui yksi kuusi ja koivukin otti ja katkesi tuulen voimasta keskeltä poikki. Vahinkoia ne eivät onneksi aiheuttaneet, mutta huomenna jos keli asettuisi pääsisi siivoamaan pihaa myrskyn jäljiltä. Melkeinhän tässä jo on siirrytty pyhän puolelle, joten toivottelen kaikille rentouttavaa sunnuntaita.