maalis3%2C9.jpg

...Nimittäin yksi viikko viikkojen, kuukausien ja vuosien juoksun kiihtyvässä tahdissa. Viime viikkoon ja viikonloppuun on liittynyt aika paljon P:tä. Pupun hoitoa, pelailua, pinkkiä väritystä, pimuja, paljua, paistin ja pihvin pilkkomista jne. Mutta pupua täälä on hoidettu varsin huolella viime päivinä neitokaisen toimesta.🐰🛍

maalis3%2C8.jpg

Puput oli lähdössä lauantai iltana kaupungille hömpöttelemään. No kyllähän noilla korumäärillä kelpaisi, ainut vaan että kaatuvat heti korujen painosta nenälleen tai keulivat. 💄Huulipunaakin ehti saada valkoinen Valkki turkkiinsa ja nyt kaulassa on vaaleanpunainen läntti, joka harmittaa pupujen omistajaa.

maalis3%2C7.jpg

Itselle viime viikko jäi muistiin hyvin lihapitoisena. Paisteja ja pihvejä "perkasin" ja paloittelin lähes kaikkina päivinä pakastimeen ja nyt vihdoin viimein kellarissa raakakypsyneet lihat on pistetty suurelta osin pakastimeen ja pienemmältä osin suoraan suihin. Kyllä vauvojen kantamisesta ja lihojen näpertelystä johtuen niska huutaa hoosiannaa. Edellä mainittujen lisäksi pieni liukastuminen paljulle kipittäessä ja sen seurauksena niskassa tapahtunut napsahdus on kyllä vaikuttanut omalta osaltaan aivan jäätävään niskajumiin. Välillä ei meinaa pää kääntyä ollenkaan ja leukaan asti jomottaa, kun joku hermorata on välillä pinteessä. Onneksi nyt jo hieman helpottaa, kun ei tässä paljon niska -ja päänsärystä huolimatta ole ehtinyt huilia.

Tästä huolimatta meidän koko perheen yhtä lemppariruokaa, eli lihapataa naudan paistista tuli tehtyä kahdesta kahdeksan kiloisesta paistin pallerosta. Nyt on pakastimessa sitäkin sitten sulattamista, lämmittämistä ja syömistä vailla melkein 20 litraa, eli riittääpä vähäksi aikaa. Se on kyllä sellaista herkkua, että vieraatkin sitä toivovat jos kysytään mitä laitetaan. Ohje muuten takuulla murhaan lihapataan löytyy myös täältä blogista ruokaohjeissa.

Paistia laitettiin myös raakana pakastimeen, jotta voi välillä paistaa kokonaisiakin kimpaleita eli paistipaloja ja myös valmiiksi pilkottuja palapaisteja myöhemmin tehtyjä lihapatojen varten. Vakuumikone kävi niin kuumana, että välillä piti pitää hieman taukoakin ettei koko masiina lämpene liikaa. Vakuumikoneen käyttö onkin ihan isännän ja pikkuneidin puuhaa, joka tuntuu olevan kovinkin mieluista heille kummallekkin, sillä mun ei ole tarvinnut koskaan yhtään lihapakettia vielä tähän elämän vaiheeseen mennessä itse vakumoida.

maalis4%2C2.jpg

Moni ihminen aina ihmettelee, kuinka olen niin ahkera näiden ruokapuuhien kanssa. No totta vieköön totuushan tässä on se, että en ole, vaan olen oikeasti enemminkin laiska. Mieluummin kerralla teen isomman määrän ja sitten jatkossa nappaan helposti  pakastimesta valmiit ruoat. Varsinkin juuri ne lihapullat, lihakastike ja valmiiksi paistettu ja maustettu jauheliha on niitä, missä ainakin kuvittelen säästäväni aikaa ja vaivaa. Ja koska ikinä ei tehdä pakastetusta jauhelihasta vaikka lihapullia, on niitä pyöriteltävä tuoreesta lihasta kerralla isompi määrä, jos niitä lautaselta tahtoo vuoden mittaan löytää.

Koiratkin on erityisen tyytyväisiä tällaisen viikon aikana. Niitä kahta ei kalvot ja muut roippeet haittaa, vaan kaikki menee hotkien alas niin raakana kuin riisin ja vihannesten kanssa kypsennettynäkin. Mikäs sen parempaa evästä niille. Yhtenä iltana kävi ikävä sattuma. Ilmeisesti joku lihapala oli tipahtanut hommien tiimellyksessä pöydän alle, sillä kun koirat iltasella tulevat sisälle, alkoi ihan hirmuinen tappelu ruokapöydän alla. Kyllä taas ruokapöydän tuolit saivat kyytiä lennellessään pitkin keittiötä ja karvatuppoja ja vertakin oli sitten joka puolella. 🙀Yleensä keskenään nuo koiravanhukset ovat ihan sopuisia, mutta taas kävi toisin. Lapsetkin olivat jo hyvää vauhtia unten mailla, mutta herätyshän siinä metakassa tuli koko talonväelle. Ei kiva.

maalis4%2C9.jpg

maalis4%2C1.jpg

Meillä kävi kyläilemässä myös lasten koulukavereita ja minit sai päälleen heidän päällään harvemmin nähtyä pinkkiä vaatetusta. Oudolta näyttivät omaan silmään. :) Hoitajat olivat jälleen innokkaita.

maalis4%2C0.jpg

Paljussa ollaan lilluteltu menneellä viikolla edellistenkin edestä. Välillä sielä on puljannut lapset kavereidensa kanssa, välillä minä ystävän seurassa 💛ja välillä ihan oman perheen voimin. Innostus ei vaan näy loppuvan ja kovasti ollaan suunniteltu haaveissa olevaa pihasaunaa tuohon uuden terassin yhteyteen. Aika näyttää, ilmaantuuko sellainen joskus pihapiiriin. Toivottavasti.

maalis4%2C8.jpgmaalis4%2C7.jpg

maalis4%2C3.jpg

Paljutella saa rauhassa, kun ajoittaa sen vauvojen nukkumishetkeen. Pihalla minit nukkuvat mukavat 3-5 tunnin päikkärit lähes päivittäin.

maalis4%2C4.jpg

Lautapelien saralla on pelattu kahta uusinta, eli ekaluokkalaisen synttärilahjoiksi saamaa zompi kimbleä ja labyrinttipeliä. Zompikimble on ihan tavallista kimbleä vastaava, mutta Magic Labyrinth onkin aika jännä ja paljonkin lasten mieleen.. Meinasi lapsille tehdä tiukkaa pleikkariton viikonloppu, sillä konsolipelit heillä niin kovasti myös mieleen, mutta muita puuhia keksimällä selvisivät siitäkin. On kyllä koukuttavia nuo konsolipelit, kun jaksaisivat pelata varmaan aamusta iltaan jos se olisi mahdollista. maalis4%2C91.jpg

Sunnuntaina olikin vuorossa perhekirkko ja seurakunnan kerhossa kerran viikossa kerhoilevalla neidillä oli perhoasia aamulla vatsassa kirkossa olevan esiintymisen takia. Hienosti meni. Lapset kysyivät, miksi käydään niin harvoin kirkossa? 💒🗃No niinpä. Aikaa vaan ei ihan jokapuolelle riitä, kun tuntuu sitä ohjelmaa ja tapahtumaa olevan vähän liian kanssakin usein jo ihan omallakin tontilla. Mutta jois lapset kirkossa tykkäävät käydä niin onhan sinne päästävä välillä käymään. Voisikon sen homman delegoida innokkaille kummitädeille ja sedille? maalis4%2C92.jpg

Nyt reistaa vuorostaan auto ja samaan syssyyn traktoriinkin tulossa isonpaa remonttia, joten alkanut viikko kuluukin suurelta osin niitä juttuja miettien. Nyt kuuluu itkuhälyyttimestä ininää, joten mentävä taas on katsomaan kahta nappisilmää, johan tässä ehdinkin melkein tunnin vain olla netin ihmeellistä maailmaa tutkien ja tätä kirjoittaen.

Oikein mukavaa ja aurinkoista viikkoateille kaikille!