Villasiat, karvapossut, lammaspossut, mangalitzat! Rakkaille (kärsä)lapsille löytyy monen monta nimeä. Kerron tässä nyt yleisesti mangalitzasta ja meidän tilan tavoista kasvattaa näitä karvapalleroita.

Mangalitsat ovat lähes 300 vuotta vanha kahden kesyrodun ja villisian risteytys. Alkujaan rotu on kotoisin Unkarista, ajalta ennen lämmitettyjä sikaloita. Silloin eläinten tuli kestää vaihtelevat ja ankaratkin olosuhteet. Alunperin mangalitza jalostettiin Habsburgin hoville herrojen herkutteluun. Pikkuhiljaa sen maku sai mainetta ja kunniaa ja se yleistyi koko Eurooppaassa. Kuitenkin 1970-luvulla jalostettujen vähärasvaisempien maatiaispossujen vallatessa sikatuotannon, meinasi mangalitzakannat ehtyä olemattomiin. Kannan vahvistamistoimet saivat aikaan sen, että nykyään mangalitzaa kasvatetaan ympäri maailmaa. Eikä suotta! Sen lihan maku on aivan omaa luokkaansa ja sitä löytyykin useiden huippuravintoloiden listalta. Suomessa kasvattajia on jo useita, joten lihaa on tarjolla ympäri Suomea.

IMG_2387.jpg

IMG_2359.jpgIMG_2184.jpg

Siperiassa asuu tänäkin päivänä mangalitzoja karujenkin säävaihteluiden armoilla, jossa pakkanen voi kiriä talvella -50 asteeseen. Paksu turkki ja selässä oleva laardikerros vahvovat sitä mukaan, millaisissa oloissa ja kuinka pitkään siat elävät. Laardi on kyllä tämän sikarodun "se juttu." Rasvatonta mangalitsaa ei olekkaan.

Villapossuilla tulee olla eristetyt kopit talven viimoja ja kesähelteitä varten. Vaikka he saavat  itse valita, mihin päänsä kellistävät, useimmiten possut nukkuvat kaverin kanssa taivasalla pahnakasassa kylkikyljessä. Kesähelteillä viilennystä haetaan monta kertaa päivässä mutakylvyistä.

IMG_9834%20%282%29.jpg

IMG_9831%20%282%29.jpg

IMG_9829%20%282%29.jpg

Possuista oikein näkee, miten ihanaa ja virkistävää on rypeä kylvyssä. Silmät kiinni nauttivat viileän mudan tekemästä suojakerroksesta. Jos joskus kylpy pääsee kuivumaan, istumat nämä sitten vuorotellen vesiastiassa.

IMG_9794.jpg

Mangalitsan kasvunopeus on huomattavasti hitaanpaa tavalliseen possuun verrattaessa. Se on myös harvoja sikarotuja, jonka lihalla on kyky marmoroitua. Myös pitkä kasvatusaika vaikuttaa marmoroitumiseen, mikä tekee lihasta suussa sulavaa. Rotua kasvatetaan 1,5-2 vuotiaiksi, kun normaali vaaleanpunainen tavanomainen sika roikkuu kinturissa jo alle puolivuotiaana.

IMG_0328.jpgIMG_0364.jpg

Ravintona on pääasiassa heinä, kokoviljasäilörehu ja ohrasta -ja herneestä valmistettu puuro. Mitään teollista ravintoa ei näille syötetä, kivennäisiä lukuun ottamatta. Siinä myös yksi syy, miksi nämä eivät haise laisinkaan. Meillä siat asuvat ihan pihapiirissä, mutta hajuhaittoja ei ole minkäänlaisia.

Kesät mangalitzat ovat laitumella nauttien tuoreesta vihantaviljasta. Meillä kauran ja ohran lisäksi laitumelle kylvetään rehuhernettä, apilaa ja virnaa. Aika maistuvaa settiä possuille, sanon minä.

IMG_0354.jpg

Mangalitsat ovat osoittautuneet tosi ystävällisiksi ja seurallisiksi. Lapset touhuavat meillä possujen kanssa lähes päivittäin ja nämä ovat tottuneet jo vuorokauden ikäisistä saakka ihmiseen. 

a1.jpg

IMG_0526.jpgIMG_0527.jpg

Mikäs sen mukavampi paikka ottaa nokoset kuin rapsutuksesta nauttien.

1%2C3.jpg1%2C2.jpg

IMG_0268.jpg

IMG_1212.jpgIMG_1200.jpg

 Vaikka mangalitzat ovat osoittautuneet super kilteiksi ja ystävällisiksi, Meillä onkin tässä viime vuoden aikana käynyt lukuisia rapsuttelijoita possuja hoitamassa. Ja lähes kaikkihan näihin rakastuu. Viimeistään silloin, kun pääsee lihaa maistamaan.

IMG_2484.jpg

Jouko-karjun aitaukseen ei lapsilla ole asiaa. Vaikka Jouko leppoinen onkin, saattaa karju olla välillä hieman "tuulella käyvä." Sillä on myös isot ja terävät torahampaat, jotka vahingossakin voivat saada isonkin haavan aikaan. Karjut ovat yleensä yksineläjiä, mutta meillä karjun seurapoikana on ollut alusta asti leikkopoika Kosti.

IMG_2405.jpg

Jouko-karju

IMG_2402.jpg

Seurapoika Kosti

Ja sitten ne ihanat pikkuporsaat. Oi sitä iloa, kun possuja syntyy kesällä. Porsiminen onkin ainut ajankohta, jonka emakot viettävät sisätiloissa. Muutaman viikon ikäisen katraan kanssa ne pääsevät jatkamaan tonkimista ja ulkoilua ulkotarhaan. Emakot porsivat meillä kerran vuoteen, vaikka parikin kertaa se olisi mahdollista. Kun porsiminen tapahtuu vain kerran vuoteen, emakot ehtivät hyvin toipua imetyksen aihauttamasta rasituksesta ennen seuraavaa astutusta. Kerralla syntyy keskimäärin 7-10 porsasta. Yli kymmenen porsaan pahnueessa kokoero pienimpien ja isoimpien yksilöiden kohdalla voi olla isokin. Isojen pahnueidenhan pienimmät rääpäleet eivät välttämättä ole elinkelpoisia, mutta ollemme saaneet muutaman pikkuisen yksilön säilymään hengissä ensimmäisten päivien jatkuvan valvonnan ja pipetillä annettavan lisäruokinnan avulla. Aluksi syötävä maitomäärä oli vain 2 ml, mutta äkkiä vatsalaukku siitä venyi ja maitomäärä nousi muutamissa viikoissa pariin desilitraan.

IMG_0253.jpg

Mangalitzat porsivat vapaana, mikä on eläimen kannalta ehdottomasti hyvä asia. Kokeneet emot osaavat katsella pienet nokosille kaivautuneet porsaat kuivikeolkien seasta liiskaamatta niitä alleen. Tosin joskus vahinkokin voi käydä, mutta onneksi tosi harvoin. Emakot imettävät porsaita usein, mutta kerralla juomahetki kestää vain muutaman kymmenen sekunnin ajan.

Maito on rasvaista ja energiarikasta. Porsaat tuplaavat painonsa nopeasti.

IMG_0292.jpgIMG_0288.jpg

Emakot imettävät porsaita reilun parin kuukauden ajan, jonka jälkeen porsaat vieroitetaan omaan aitaukseensa. Jo viikon ikäisestä asti ne syövät viljasta tehtyä puuroa ja alkavat maistelemaan pikkuhiljaa heinää. Vieroitusikäisinä ne ovat jo monipuolisia syömäreitä, jotka hyödyntävät myös kaiken puutarhasta ylijäävän hedelmä - ja vihannessadon.

IMG_0579.jpgIMG_0580.jpg

IMG_0566.jpg

IMG_1536.jpg

Normaalisti urospuoliset possut salvetaan, eli poistetaan kivekset 4-7 vuorokauden ikäisinä kotikonstein kipulääkkeen voimin. Koska meistä kumpikaan ei pysty/halua toimenpidettä toteuttaa, meillä salvamisen on hoitanut eläinlääkäri possujen ollessa reilun kuukauden vanhoja. Näin ollen ne nukutetaan operaation ajaksi ja kivunlievityksestä huolehditaan tehokkaasti. Enkä edes luottaisi asiassa omaan osaamiseeni ja kauhulla saisi ajatella, onko jollekin jäänyt piilokives tai operaatio olisi muutoin epäonnistunut. Voitte kuvitella, mitä merkitsisi yksi suvunjatkamiskykyinen karju 16 tyttöpossun aitauksessa... Siitähän seuraisi sukusiitos ja paljon sukusiittoisia porsaita. Ei hyvä.

Kun kuitenkin tyttöpossut tulevat  jossain vaiheessa kiimaan niin kastroiduilla karjuilla, eli leikkopossuilla riittää hupia. Kärsäthän näillä toimii, vaikka suvunjatkamiskyky onkin poistettu.

IMG_2414.jpgIMG_2430.jpg

Mangalitzanliha on erityisen herkullista, ihan erilaista, kuin tavallisen possun liha. Jatkossa tulen kirjoittelemaan tänne mangalitzareseptejä, muutakin tekstiä possuista ja meidän farmin tapahtumista ja muistakin eläimistä.

IMG_2236.jpg

Jos kysyttävää ilmenee, niin vastaan mielelläni parhaan taitoni mukaan.  Kerron possuista lähiaikoina lisää, joten jos aihe kiinnostaa kannattaa pysyä kanavalla.

Meiltä myös lähiviikkoina saatavilla mangalitzanlihaa, joten jos Karstula on kohtuu matkan päässä ja haluatte maistaa eettisesti ja vapaana kasvanutta, rakkaudella rapsuteltua ja maukasta mangalitzapossunlihaa, kannattaa olla yhteydessä! Varauksia otetaan jo vastaan.

Myös jos oman possun hankinta on haaveissa, meiltä saattaisi löytyä tarpeisiisi kivat ja kesyt possukaverit.

Terkuin Töyrälän tilan väki. Meidät tavoittaa numerosta  040-7310981/ Soikku